Pakko sopeuttaa

Valtion budjetti: Nopein ja tehokkain ratkaisu olisi nostaa arvonlisäveroa.

Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ennustavat ensi vuoden talouskasvun jäävän alle puoleen prosenttiin. Liikepankkien ekonomistit ovat jo varustaneet ”kasvuprosentin” miinusmerkillä: Nordea - 0,5, Sampo - 1,0 ja Tapiola -1,5 prosenttia.

Eduskunta on äskettäin hyväksynyt valtion talousarvion, jossa bruttokansantuotteen ennustettiin kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia.

Nyt VM ennustaa kuluvan vuoden kasvunkin jäävän vain 2,6 prosenttiin, mikä antaa kehnomman pohjan ensi vuodelle.

Hallitus ja eduskunta joutuvat korjaamaan vanhentunutta budjettia lisäämällä sekä säästöjä että verotuloja. Ratkaisujen lykkäys maaliskuun kehyspäätöksiin on kuitenkin liian hidas aikataulu.

Mitä verkkaisemmin päätöksiä tehdään, sitä kovemmiksi ne aikanaan käyvät.

Sopii sanoa suoraan, että budjettikorjaus on tehtävä, jotta Suomen luottoluokitus ei putoaisi kolmen A:n kerhosta. Korkomenojen kasvu lisäisi nopeasti budjettivajetta.

Suomen talouden ongelmana ei ole ollut velan määrä sinänsä vaan sen nopea kasvu. Ja velka lisääntyy jatkossakin nopeasti.

Velan kasvaessa Suomen valtionlainojen korkotaso on ollut kohonnut jo jonkin aikaa.

Eurokriitikot ovat verranneet korkoeroa Ruotsiin ja selitelleet, että sen leviäminen johtuisi Suomen kuulumisesta euroalueeseen. Tämä on virhepäätelmä, sillä ero on kasvanut myös suhteessa vahvoihin euromaihin kuten Saksaan ja Hollantiin.

Miksi Suomen luottoluokitus on vaarassa? Syy on yksinkertainen. Meidän taloutemme perustekijät ovat kehnommat kuin todella vahvoissa talouksissa.

Olemme erittäin riippuvaisia viennistä, mikä tuli todistetuksi vuonna 2009, jolloin bkt Lehman Brothersin konkurssin ja finanssikriisin myötä romahti yli 8 prosenttia miinukselle.

Rahoitusmarkkinoiden analyytikot rekisteröivät tuon syöksykierteen. Jos nykyinen luottolama syvenee pohjille ja aiheuttaa kysynnän romahduksen vientimaissamme, Suomi vajoaa taas suohon ja syvälle.

Viime kuilusta Suomi nousi nopeasti ylös velkaantumalla vauhdilla, vaikka vieläkään ei olla entisellä kasvu-uralla. Jatkossa velan määrä ei enää voi samalla tavalla nousta. Siksi valtion on leikattava menoja ja lisättävä tuloja.

Hallitus on luvannut tehdä sopeutukset samassa suhteessa säästöjen ja verolisäysten kesken.

Veropuolella nopein ja tehokkain ratkaisu olisi nostaa arvonlisäveroa. Tuloveroillakin vastaavan volyymin verotulot voidaan ottaa vain keskituloisten kukkarosta. Suuritulosten veronkiristykset tuottavat vain murusia, vaikka ne sinänsä ovatkin tarpeellisia ja oikeudenmukaisia.

Pakko on laajentaa myös veropohjaa, mikä merkitsee vähennysten karsintaa ja uusia verokohteita. Jokainen veronpalautusta äskettäin saanut tai lisäveroja maksava voi miettiä, mitä se hänelle voisi merkitä. Paljonko on vähennyksiä – paljonko on tullut verottomia tuloja?

Säästöjen tie on poliittisesti vielä hankalampi. Niitä saatiin budjettiin vain toista miljardia ja nyt pitäisi äkkiä löytää vielä parikin miljardia lisää.

Mitkään suuret rakenneuudistukset kuntakentällä tai puolustusvoimissa eivät auta pätkääkään tähän hätään.