Andres Teiss / Matila Röhr Productions
Amerikansuomalaiset muuttivat Neuvostoliittoon rakentamaan sosialismia. Tommi Korpela näyttelee Jussi Ketolaa.

Elokuva: Sirpin ja vasaran harha

Ikitie: Ohjaaja: AJ Annila. Näyttelijät: Tommi Korpela, Hannu-Pekka Björkman, Sidse Babett Knudsen, Ville Virtanen, Sampo Sarkola. Käsikirjoitus: AJ Annila, Antti Tuuri, Aku Louhimies. Sävellys: Kalle Gustafsson Jerneholm ja Ian Person. Amerikansuomalaisten musiikin sovitus: Eric Peltoniemi ja Paleface. Suomi,Viro, Ruotsi: 2017´. Genre: draama Peurat: 5/5

AJ Annilan ohjaama Ikitie kertoo Neuvostoliittoon muuttaneiden amerikansuomalaisten tarinan.

Ohjaaja AJ Annila tuli tietoisuuteen ensimmäiseksi suomalaiseksi wuxia-elokuvaksi tituleeratulla Jadesoturilla 2006. Suomalais-kiinalaisessa yhteistyössä yhdistettiin ennakkoluulottomasti Kalevalaa ja kiinalaista perinnettä, jolloin lopputuloksena oli sadunomainen ja herkkä fantasia, joka puutteistaan huolimatta tuntuu paranevan vanhetessaan.
Annilan toinen oli kauhuelokuva Sauna (2008), jonka jälkeen ohjaajasta ei enää kuultukaan, kunnes nyt häneltä ilmestyi Antti Tuurin romaaniin perustuva Ikitie, joka kertoo amerikansuomalaisten kohtalosta Stalinin Neuvostoliitossa ennen toista maailmansotaa. AJ Annilan aihevalinta on jälleen rohkea ja harvinainen suomalaisessa elokuvatodellisuudessa.

Ikitie käsittele kipeitä aiheita niin Suomessa kuin rajan toisellakin puolella, Neuvostoliitossa. Elokuvan alussa musta auto tulee yöstä ja joukko miehiä kaappaa Jussi Ketolan kodistaan vaimonsa vierestä.
Lapualaiset kyyditsevät uhrinsa Neuvostoliiton rajalle, jossa rajavartijat katsovat läpisormiensa lapuanliikkeen miesten ”isänmaallista” tekoa. Kotimaisen fasismin eräänä ilmentymänä olivat muilutukset  eli kyyditykset, jolloin kommunisteja vietiin itärajalle. Sillä tavalla heitä pyrittiin pelottelemaan ja ikään kuin symbolisesti erottamaan Suomen kansasta.

Jussi Ketola päätyy Neuvostoliittoon ja lopulta amerikansuomalaisten ylläpitämään kolhoosiin.
Maahanmuuttajat ovat saapuneet Neuvostoliittoon rakentamaan sosialismia, joka merkitsee heille parempaa ja ihmisarvoista elämää. Kolhoosissa rakennustyötä tehdään konkreettisestikin, kun ihmiset yhdessä rakentavat asuntoja ja viljelevät peltoja. Amerikkalaisen jazzin soidessa ravintoloissa tulevaisuus näyttää lupaavalta.
Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus on pasifistiksi tunnustautuvan Ketolan aate, mutta kun hän joutuu tekemisiin valtiollisen poliisin, NKVD:n kanssa, alkaa hän miettiä näiden aatteiden ja Neuvostoliiton todellisuuden suhdetta. Vuosien kuluessa tuo ristiriita kasvaa yhä suuremmaksi, kunnes kaikki huipentuu Stalinin vainoihin, jotka kohdistuuvat myös suomalaista syntyperää oleviin ihmisiin.

Ikitiessä kaikki toimii: ohjaus, käsikirjoitus, kuvaus, lavastus ja näyttelijävalinnat. Tällä elokuvalla AJ Annila on todistanut olevansa kansainvälisen luokan ohjaaja. Ikitiessä hän on varmaotteinen ohjaaja, joka tietää täsmälleen, mitä haluaa. Verrattuna kahteen edelliseen elokuvaansa, Jadesoturiin ja Saunaan, ovat kaikki lapsentaudit tiessään. Ikitie on puhdasta, notkeaa elokuvaa. Kun kuvat riittävät kertomaan, ei viestiä tarvitse alleviivata enää sanallisesti: auton valojen kajastaessa öisessä maisemassa ymmärtävät katsojat sen merkityksen.
Kameraa käytetään taiten, tehdään sumennuksia ja näytetään laajaa kuvaa. Tämä tuo elokuvaan ilmavuutta. Dramatiikkaa lisäävät lopun piinalliset lähikuvat. Kaikella on tarkoituksensa eikä kikkailun makua ole. Myös musiikki tukee tarinaa.
Ikitiessä puhutaan kolmea kieltä: suomea, englantia ja venäjää. Amerikansuomalaisten aksentti kuulostaa uskottavalta.
Lavastuksessa on nähty vaivaa, niin Petroskoin kuin kolhoosinkin suhteen.

Tommi Korpela on oiva valinta muilutetun Ketolan rooliin, jonka via dolorosaa Neuvostojen maassa hän tulkitsee voimakkaasti. Hannu-Pekka Björkman esittää NKVD:n virkamiestä, suomalaistaustaista Kallosta, jonka olemukseen hän saa konkreettista uhkaavuutta tekemättä byrokraatista kuitenkaan yksiulotteista. Muista erityisesti jäi mieleen Ville Virtasen näyttelemän Hillin luontevuus.
Ainoa, joka tuntuu tarpeettomalta, on alussa ja lopussa vähän aikaa kuultava englanninkielisen kertojan ääni.

Jätä kommentti