Kainuun hallintokokeilu muutti rajuimmin vanhuspalveluja
- Lähihoitaja Päivi Majahalme ohjasi asukasta keskiviikkona hoitokoti Kalliossa.
Hallintokokeilu muutti totaalisesti Kainuun vanhuspalveluiden järjestämisen – ja prosessi on ollut kivulias. Tutkimus Kainuun mallista kertoo, että kokeilun vaikutus työhön kokonaisuutena koettiin vanhuspalveluiden henkilöstön keskuudessa kaikkein negatiivisimmin.Työntekijät raportoivat, että Kainuun malli huononsi esimiesten ja alaisten välisiä suhteita sekä lisäsi henkistä kuormitusta ja työn määrää.Professori Arto Haveri ja tutkija Jenni Airaksinen toteavat, että kokeilun johtamisessa on korostunut tekninen näkökulma ja henkilöstön huomioiminen on jäänyt sivuun.Maakunnan vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen ei ole yllättynyt tuloksista.– Tällaista viestiä on tullut koko ajan, ja se on monen asian summa. Olemme kokeneet hurjan rakennemuutoksen.Paitsi organisaatio, myös itse hoidon järjestäminen on muuttunut: laitoshoidosta on siirrytty entistä enemmän avopalveluihin ja kotihoitoon.Ennen hallintokokeilua jossakin kunnassa saattoi viidesosa yli 75-vuotiaista vanhuksista olla ympärivuorokautisessa hoidossa laitoksessa. Nyt luku lähentelee koko Kainuussa enää kymmenesosaa. Tämä on myös valtakunnallinen suuntaus.Eija Tolosen mielestä Kainuun mallissa on tehty virheitä, joita on osin korjattu. Hänen mielestään yksi virhe oli, että esimiesten lukumäärä tippui radikaalisti: ennen hallintokokeilua vanhustenhoidon johtavissa tehtävissä oli 40 ihmistä, ja luku tippui nopeasti 14:ään.
AVAINSANAT:
