Kajaanin säästöohjelmalle ei löytynyt vaihtoehtoa

Todellista vaihtoehtoa Kajaanin kaupungin säästöohjelmalle ei löydetty kansalaiskeskustelussa, joka maanantai-iltana käytiin Kajaanin pääkirjaston Kalevala-salissa.

Yleisötilaisuudessa esiteltiin palautteet, joita kaupunkilaiset ovat antaneet suunnitellusta talouden tasapainottamisohjelmasta. Palautteita tuli kaikkiaan lähes 200.

Käydyssä keskustelussa yleisön huomio oli vähällä takertua pakolaiskysymykseen. Keskustelun aiheesta avasi naishenkilö, joka näki kaupungin taloudellisen ahdingon taustalla pakolaisten vastaanottamisen ja siitä aiheutuvat kulut.

– Milloin pakolaisten vastaanottaminen loppuu? Ei niille ole täällä työtäkään, hän sanoi.

Myös terveyskeskusjonot hän katsoi pitkälle pakolaisten syyksi. Hänen kuulemansa mukaan kielitaidottoman pakolaisen hoitamiseen kuluu terveyskeskuksessa nelinkertaisesti se aika, mikä käytetään kantaväestöön kuuluvan vaivojen hoitoon.

Mukana ollut perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Pentti Kettunen tarttui tilaisuuteen ja äimisteli kuulemaansa lukua, jonka mukaan Kajaanin sivistystoimen kuluista yli 1,1 miljoonaa euroa on yksinomaan pakolaisten aikaansaamia.

Yleisötilaisuuden puheenjohtajana toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Suutari (kok.) suitsi Kettusta muistuttamalla, että tilaisuus oli pääasiallisesti tarkoitettu rivikaupunkilaisten kuulemiseen, ei luottamushenkilöiden. Paikalla oli arviolta 40 ihmistä, joista puolet oli virkamiehiä ja kaupungin luottamushenkilöitä.

Todettiin myös, että pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset on valtion määrä kattaa täysimääräisinä kolmen ensimmäisen oleskeluvuoden ajan. Arveltiin lisäksi, että vain harva pakolainen viihtyy Kajaanissa kolmeakaan vuotta.

Virkamiehet muistuttivat, että enemmän kuin pakolaisia Kajaaniin tulee muita maahanmuuttajia.

Yleisön joukosta kuultiin myös pakolaisten kannalta myönteisiä mielipiteitä. Useampikin keskustelija katsoi, että pakolaiskustannukset ovat mitättömiä, jopa "lillukanvarsia" kaupungin rahavirroissa.

Kyläkoulujen puolesta

Kyseltiin myös, kuka on keksinyt lakkautettavien koulujen järjestyksen. Puheenvuoroissa haluttiin tietää, millaisia ovat oppimistulokset pienissä kouluissa isojen koulujen oppimistuloksiin verrattuna. Sivistysjohtaja Mikko Saaren mukaan asiaa ei ole tutkittu niin perusteellisesti, että kysymykseen olisi mahdollista vastata.

Toisaalta säästötoimia myös ymmärrettiin.

– Rönsyt pois! Henkilöstömenoja on rassattava kovasti. Henkilöstöä on pantava sivuraiteelle raakasti vain. Kajaani joutuu tekemään hyvin raakoja toimenpiteitä, innostui muuan keskustelija.

Kaupunkilaisilta tulleeseen palautteeseen perehtynyt selvitysmies Risto Brunou katsoi, että valtaosassa palautteista säästölistaa pidetään oikeansuuntaisena. Tärkeimpänä kajaanilaiset pitävät peruspalvelujen turvaamista. Kaupungin henkilöstön määrää oltaisiin valmiita vähentämään säästöjen aikaansaamiseksi, ja mahdolliset lomautukset hyväksyy moni.

Moni olisi valmis leikkaamaan kaupungin tukea erityisesti teatterilta. Myös liikuntapalvelujen tuki tuntuu joistakin turhalta.