Oulujärven taimenkanta nousuun

KATSO KUVAT! Normaalin kalankasvatusaltaan asukit uivat altaassa, jossa on tasainen pohja, vesi virtaa samalla lailla ja ruokakin tippuu altaaseen aina samasta kohtaa. Voi kysyä, kuinka hyvin yllätyksetön arki valmistaa istutuskaloja elämään luonnonvesissä.

Ei kovin hyvin, sillä esimerkiksi Oulujärvellä tehdyt tutkimukset kertovat, että istutetut taimenet päätyvät monesti kookkaiden haukien murkinaksi.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto ovat yhteistyössä tutkineet luonnonmukaisempia istutuskalojen tuotantomenetelmiä. Tarkoitus on tuottaa kalakantoja, jotka pärjäävät paremmin luonnonoloissa.

– Nyt tulokset näyttävät hyvin lupaavilta. Paltamossa on keinojokia, joissa ollaan tehty pienillä kaloilla testejä, sanoo Kainuun kalantutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Hyvärinen.

Laitoksessa syntynyt

On aika kokeilla, kuinka erilaisessa altaassa kasvaneet kalat selviytyvät luonnossa. Kainuun kalantutkimuslaitos istuttaa Oulujärveen yhteensä 4 200 merkittyä taimenta tällä viikolla.

– Parin vuoden aikana näiden kalojen osalta saadaan riittävästi saalispalautetta, Hyvärinen arvioi.

Koska tutkimus perustuu merkkipalautuksiin, on kalastajien apu erittäin tärkeää. Kun kalat ovat muutaman vuoden kuluttua merkkimittaisia, tietoa saadaan kalamerkkipalautusten ja pyyntitietojen avulla.

Tarkoitus on varmistaa, mitä tekijöitä istutuspoikasten kasvatuksessa ja ominaisuuksissa täytyy vahvistaa.

Yllättäviä havaintoja

Virikkeellisissä altaissa kasvaneet kalat pääsevät halutessaan piiloon kivisiin suojapaikkarakennelmiin ja tutkijat luovat uusia tilanteita veden korkeutta, virtausnopeutta ja virtaussuuntaa säätelemällä.

– Yllättävä tulos on ollut, että kalojen vastustuskyky on paljon parempi. Niillä on vähemmän loisia, evät ovat paremmassa kunnossa ja kuolleisuus on pienempi, sanoo Hyvärinen.

Hänen mukaansa tarkkoja syitä tulokseen ei vielä tiedetä.

Tavoitteena tuotanto

Jos virikkeellinen kasvatusympäristö osoittautuu kannattavaksi, on altaiden muuttaminen suhteellisen yksinkertaista. Esimerkiksi suojarakenteet voi luoda luonnonkivestä.

– Aiheuttaahan se hieman työtä muuttaa oloja. Silti kalojen kasvatuksen aiheuttamat kustannukset voivat pienentyä, kun kaloja ei tarvitse esimerkiksi lääkitä niin paljon loisongelmien takia, Hyvärinen miettii.

Kaiken tutkimuksen tuloksena on tietenkin saada istutus mahdollisimman tuottoisaksi puuhaksi.

– Meidän lopputyö on se, kun kalastaja hymyilee nelikiloisen saaliin kanssa, toteaa istutuksissa mukana ollut tutkimusmestari Aarne Toivonen.

Fakta

Kalojen merkintä
Kalojen merkintä on kalatutkimuksen perusmenetelmä.

Tietoa tarvitaan esimerkiksi istutusten kannattavuudesta ja kalojen vaelluksista.

Saadun tiedon avulla voidaan suunnitella lisäistutuksia ja kalastusta.

Merkintätutkimuksen onnistuminen on usein täysin riippuvainen kalastajien avusta.

Jos saat merkityn kalan, ota merkki talteen ja katso lähetysohjeet sivulta www.rktl.fi/kala/kalamerkinta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos käsittelee kaikki Suomessa tehtävien merkintöjen palautukset.