Kyvyttömät pomot vievät ihmisiltä työhalut

– On siinä jotakin kummallista, että Suomessa jäädään eläkkeelle monta vuotta aikaisemmin kuin muissa Pohjoismaissa.

Arkkiatri Risto Pelkonen täyttää pian 78 vuotta, mutta työelämän kysymykset ovat vielä pinnalla hänen mielessään. Islantilaiset lopettavat työuransa keskimäärin 67-vuotiaina, hän kertoo. Suomessa eläkkeelle jäädään monta vuotta aiemmin ja silti kahden vuoden pidennys työuraan nostaa ammattiliitot barrikadeille.

Pelkosella on myös teoria siitä, miksi suomalaiset väsähtävät työelämään: työn johtaminen on huonoa.

– Esimerkiksi terveydenhuollon arvioinnissa OECD:n asiantuntijat nostavat aina esille johtamiskulttuurin. Se on Suomessa sanelevaa. Ei keskustella eikä kuunnella sitä lattiatason työntekijää.

Hänen mielestään työssä viihtyminen ja jaksaminen lähtevät siitä, että työ tuntuu hallittavalta.

– Työn täytyy olla mielekästä, hallittavissa ja kannustavaa. Silloin työtä jaksaa tehdä pitkään. Mielekkyys tulee tunteesta, että hallitsee työn ja että pystyy vaikuttamaan siihen, miten tavoitteisiin päästään.

Raskaan työn tekijät kärsivät, kun eläkeikää nostetaan

Arkkiatri Pelkonen on kyllästynyt poliittiseen jankkaamiseen eläkeiän nostamisesta. Hän sanoo hiukan ärtyneesti, että julkisessa keskustelussa pyöritään vain sen ympärillä, oliko hallituksella oikeus päättää asiasta vai ei. Pitäisi miettiä myös sitä, mikä merkitys eläkeiän nostolla on kansalaisille.

– Asiat eivät yleensä ole pelkästään hyviä tai pahoja. Tässä on nyt kyse siitä, että onko se 63 tai 65, ei kai siihen kukaan vielä osaa vastata.

Selvää on, että kansantalous tarvitsee työtä tekeviä käsiä.

– Minusta se on luonnollinen seuraus siitä, että ihmiset ovat terveempiä ja elävät kauemmin. Tuntuisi kummalta, että ihmiset eivät tekisi myös pidempää työrupeamaa.

Pulmallista eläkeasiassa on Pelkosen mukaan se, että työuran jatkaminen hyödyttää osaa kansalaisista, osaa taas ei. Työ toimii virikkeenä lähinnä paremmin koulutetuille.

– Se joukko, joka on vähän koulutettu, joutuu tekemään raskaimmat työt. Jos nyt työssäoloa jatketaan lailla, niin nämä joutuvat pinteeseen.

Toisaalta yhteiskunnan palveluja pitäisi pitää yllä, eikä se ole ilmaista.

– Mistä me muualta niitä verotuloja saadaan kuin ihmisten työstä?

"Remmeissä" vielä 78-vuotiaana

Pelkonen on itse ollut eläkkeellä jo 15 vuotta, mutta tekee yhä työtä päivittäin. Hän lopetti työnsä osastonylilääkärinä 63-vuotiaana, eikä eläkkeelle jääminen ole kaduttanut.

– Yhtä suurella riemulla kuin avasin aikanaan sen sairaalan oven, niin yhtä suurella riemulla suljin sen.

Sen jälkeen tuli kuitenkin arkkiatrin työ, joka on Pelkosen mukaan "täysipäiväistä vapaaehtoistyötä". Arkkiatri on ikään kuin lääkärikunnan vanhin, lääkäreiden eettinen esimies. Arvonimi myönnetään vain yhdelle suomalaiselle kerrallaan.

Pelkonen tekee vielä 78-vuotiaana töitä joka päivä, esimerkiksi kirjoittaa puheita tai esitelmiä. Rivien välistä voi kuitenkin kuulla, että kylänvahinkin väsyy.

– Miten sanoisin sen lempeästi... Sitä joutuu olemaan koko ajan remmeissä. Välillä olen huolissani siitä, käytänkö aikani tarpeeksi viisaasti.