Hitaasti kypsyvä ja huumorintajuinen
- Kuusikymppisiä naisia on Suomessa nyt enemmän kuin minkään muun ikäryhmän naisia tai miehiä. Sotien jälkeen syntyneeseen suureen ikäluokkaan kuuluvat myös Marja Packalén (edessä) ja Pirkko Saisio.
– Jos kypsymisestä puhutaan, niin hitaasti kypsyvä. Kyl hän huumorintajuinenkin on, mun mielestä. Työteliäs. Nämä sanat näyttelijä Marja Packalén valitsee, kun häntä pyytää kuvailemaan kolmella määreellä samannimisen henkilön.
Lisää viitteitä antaa KOM-teatterin Odotus, yleisön ja kriitikoiden kiittämä näytelmä, joka on alaotsikkonsa mukaisesti esitys henkilöistä nimeltä Pirkko Saisio ja Marja Packalén. KOM-teatteri tuo kiitetyn teoksen kolmesti Kainuuseen.
Dokumentaarisesti rakentunut Odotus perustuu ohjaaja Heini Junkkaalan Packalénista ja Saisiosta tekemiin haastatteluihin. Naiset kertoivat erilaisia kokemuksiaan eri elämänvaiheistaan.
– Kaikki kertomukset on sanasta sanaan otettu tähän, mutta dramaturgiaa ei ole tehty kronologisesti. Kun esitys nähdään, niin eihän se ole kokonaiskuva.
– Siinä on vielä se idea, kun se on 35-vuotiaan, nuoremman naisen tekemä, ja hänellä on osittain historiallinen kiinnostus siihen ajankuvaan. Hän on tietysti niistä kertomuksista poiminut sellaisia, joiden hän katsoo olevan yleisempiä. Siinä on tämmöiset kuin ero ja kuolema ja ensirakkaus.
Rakkaus elämään
Ne asiat, jotka Packalénin oli omasta elämästään vaikeinta tuoda näyttämölle, liittyvät eroon.
– Tässä on isän kuolema ja tämmöisiä kokemuksia, mutta ne kuuluvat elämän kulkuun. Eroon sisältyy niin paljon syyllisyyksiä ja kaiken maailman asiaa, Packalén sanoo.
Packalén oli naimisissa elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Ijäksen kanssa, ja heillä on yhteisiä lapsia.
Odotuksesta on sanottu, että siitä välittyy rakkaus elämään.
– Jos näin on, me ollaan hyvin tyytyväisiä. Silloinhan se on jo hieno selviytymistarina ihmiselle.
Osittain esitys on syntynyt niistä kliseistä, joita kuusikymppisiin naisiin sitkeästi liitetään. Yleisimmät niistä ovat Packalénin mukaan ”oikeus seksiin, kamalaa kun unohdamme kaiken, ja pitää päästä vessaan vähän väliä”.
– Meille tuli halu, että kyllä meistä voi puhua henkilöinä, vähän laajemmin.
Kun lapset ovat aikuisia, ja isoja elämänkolhuja on jo koettu, perspektiivi elämään vain laajenee, Packalén muistuttaa.
Kuolemanpelosta, syövästä selviämisestä – muun muassa myös niistä Odotus kertoo.
Aika antaa rentouden
Maria-Liisa Nevala kirjoitti taannoin suomalaisten naiskirjailijoiden linjoista teoksen Sain roolin johon en mahdu. Teatterissa Packalén ei ole kokenut roolia, johon ei mahtuisi, elämässä kylläkin.
– Se mikä minulle oli järkytys – kun minäkin olen olevinani hirveän avoin muka ja radikaali nuori tyttö – kun menet naimisiin ja saat lapsia, niin salakavalasti monenlaiset roolit ja suhtautumiset tulevat selkäytimestä.
– Jos et tule niistä tietoiseksi, et voi rikkoa niitä.
Eniten elämässään Packalén sanoo odottaneensa omaa tasapainoa.
– Se liittyy nuoruuteen, kypsymättömyyteen, osaamattomuuteen, kykenemättömyyteen.
Ymmärrystä ja löysyyttä tulee vanhemmiten. Aika antaa rentouden, Packalen vakuuttaa.
– Ei ole enää itse niin, että minä-minä-minä.
Selkeitä, puhtaita värejä
Teatterinjohtajina Kajaanissa toimineet Aila Lavaste ja Ilkka Laasonen ovat puhuneet siitä, miten teatteriin tullaan muistamaan, ei unohtamaan.
– Hienosti sanottu. Kyllä teatteriin saa tulla unohtamaankin, mutta muistamaan tai ajattelemaan tai tuntemaan, ne ovat paljon parempia sanoja.
Odotuksen jo nähneet ovat kiittäneet esiintyjistä välittyvää vahvaa läsnäoloa.
– Tässä se tulee suoraan niistä tarinoista. Minä tiedän tarkalleen, mistä puhun. Se antaa peruspohjan. Ei hötkyile minkään ylimääräisen, monimutkaisen kanssa.
Maanantaina ennen illan esitystä Kuopiossa Packalén kertoo silittävänsä paidat, jotka hän Helsingissä pesi. Ajankuvaa antavat takit, beesit trenssit, ja ne ovat jo paikoillaan näyttämöllä.
Packalénin ei tarvitse miettiä mielivärejään.
– Musta-valkoinen, aniliini, kirkas sininen. Selkeät, puhtaat värit.
Sameita, likaisennäköisiä värejä hän karttaa.
KOM-teatteri vierailee Kajaanin teatteritalon näyttämöllä keskiviikkona 17. helmikuuta esityksellä Odotus. Se on loppuunvarattu, mutta peruutuspaikkoja voi kysyä lipunmyynnistä.
Kuhmo-talossa esitys nähdään 8. huhtikuuta.
Kajaanin Runoviikolla Odotus vierailee 10. heinäkuuta.

