Lisävoima tarpeen Afganistanissa

Afganistanin suomalaissotilaiden enimmäismäärää lisätään 145:stä 50:llä. Hallitus ja tasavallan presidentti päättivät asiasta perjantaina ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Aikaisintaan 195 sotilasta voisi olla asemapaikoillaan kuitenkin vasta vuoden päästä.

Nato on pyytänyt ISAF-mailta joukkojen lisäyksiä ja nähtävästi pyyntöön vastataan yleisesti. Tässä tilanteessa Suomen olisi ollut erittäin vaikea vetäytyä vastuustaan varsinkin, kun joukkojen luku ei tähänkään asti ole ollut merkittävän iso, vain promille koko kansainvälisestä voimasta.

Paraikaa siviilien suojaamiseen talebaneilta osallistuu 121 suomalaista sotilasta ja määrää on mahdollista lisätä eduskunnan nykyisellä mandaatilla 145:een. Näin tulleekin tapahtumaan tämän vuoden aikana.

Suomen sotilasvoima Pohjois-Afganistanissa kasvaa suhteellisesti tuntuvasti, mutta määrällisesti vähän. Suomi on tähänkin saakka osallistunut ISAF-operaatioon selvästi vähäisemmällä voimalla kuin muut Pohjoismaat. Ruotsin ja Norjan sotilaiden luku Afganistanissa on jatkossakin moninkertainen Suomeen verrattuna.

Lisäyspäätös ilmoitettiin luonteeltaan väliaikaiseksi. Mitä todennäköisemmin Suomi tulee silti olemaan Afganistanissa vajaan 195 sotilaan osastollaan usean vuoden ajan. Väliaikaisuus tarkoittaa sitä, että loputtomiin maassa ei ole tarkoitus olla. Osallistumista pystytään keventämään vain sen mukaan, kun olot Afganistanissa rauhoittuvat ja maan omat turvallisuusjoukot saavat maata hallintaansa.

Tarkoitus on, että Naton alaiset ISAF-joukot jatkossa tukevat taustavoimana Afganistanin viranomaisia ja armeijaa, joille turvallisuudesta huolehtiminen halutaan siirtää. Tätä tukitehtävää varten tarvitaan kuuden miehen partioiden sijaan joukkueen kokoisia ryhmiä eli kymmeniä rauhanturvaajia. Suomen nykyiset 120 turvaajaa eivät enää riitä tällaisen tehtävän toteuttamiseen.

Suomi on ilmoittautunut myös kouluttamaan afganistanilaisia sotilaita, mutta yllättäen ammattisotilaita on ollut selvästi vaikeampi värvätä kouluttajiksi kuin reserviläisiä varsinaisiin kenttätehtäviin. Edes luvattua 30 kouluttajan määrää ei ole pystytty täyttämään, mikä on ollut noloa puolustusvoimille. Tilanne pyritään korjaamaan parantamalla palkkaa ja korvauksia.

Kuten puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen jo joulukuussa Kainuun Sanomien haastattelussa ennakoi, kolme pohjoismaata Ruotsi, Norja ja Suomi valmistautuvat jatkossa uudenlaiseen yhteistyömalliin omilla toimintalohkoillaan Pohjois-Afganistanissa, jonne kuitenkin saattaa olla tulossa jonkin verran myös amerikkalaisia joukkoja.

Nykyistä voimakkaampi osallistuminen on helpompi perustella kriittisille kansalaisille pohjoismaisen yhteistyön merkeissä, mutta suora aseveljeys amerikkalaisten sotilaiden kanssa saattaa aiheuttaa voimakastakin kritiikkiä.

Joukkojen lisäyspäätös tulee aiheuttamaan eduskunnassa kovaa keskustelua muutenkin. Demarien ulkopoliittinen puhemies Eero Heinäluoma hyväksyi ratkaisun ”pitkin hampain” ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaati aikataulua nykyistenkin sotilaiden poisvetämisestä.