Tukea laajalle Kainuun mallille
Maakunnan palveluja kuvataan ”hyviksi” tai ”erinomaisiksi” vuosina 2007 ja 2009 tehdyissä asiakaskyselyissä.
Perjantaina julkistettiin Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmälle laaditut raportit, joissa on monipuolisesti arvioitu kokeilun tuloksia ja toimintojen jatkamista kokeilukauden jälkeen. Varsinaiset suosituksensa Kainuun palvelutuotannon järjestämisestä seurantaryhmä tekee kuitenkin vasta huhtikuussa.
Raporteista on kuitenkin luettavissa suunta: paluuta entiseen ei ole. Kootun mallin hajottaminen eri lohkoiksi muuttaisi järjestelmän läpinäkymättömäksi ja kustannuksiltaan arvaamattomaksi. Arvion mukaan nykyinen malli on selvästi paras myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Harkintaa tehdään lähinnä maakuntavaltuuston koon suhteen: eri tahoilla on pyrkimyksiä supistaa maakuntavaltuustoa.
Nähtävästi maakuntavaali nousee vielä erikseen harkittavaksi, vaikka siinä nähdään useita selviä etuja verrattuna malliin, jossa kunnat nimeäisivät edustajansa kuntayhtymän valtuustoon. Kainuulaisten onkin nyt syytä nousta voimakkaasti puolustamaan maakuntavaalia. Paluu kuntien edustukseen etäännyttäisi maakunnallisista peruspalveluista vastaavat päätöksentekijät kansalaisista.
Maakunnan päätöksentekoa ja tehtäviä selittänyt ryhmä suosittelee odotetusti myös pelastuspalvelun ja jätehuollon ottamista maakunnan hoteisiin. Myös maaseudun viranomais- ja kehittämistehtävät sekä maatalouslomitukseen liittyvät olisi ryhmän enemmistön mielestä parasta ottaa maakuntaan.
Maakunnan rahoitusmalli mennee uuteen kuosiin. Palvelujen tuotantoon tarkoitettujen valtionosuuksien kohdentaminen suoraan maakunnalle ja lisärahoituksen keruu kiinteänä prosenttiosuutena verotuloista lisäisi pienten kuntien rasitusta nykyisestä. Kajaani ja Sotkamo, jotka nykyisinkin maksavat asukaskohtaisesti vähiten, hyötyisivät entisestään. Toisaalta niiden palvelutarve on kansantauti-indeksien mukaan pienin.
Kokeilu on ollut taloudellisesti tuottoisa: maakunnan menojen kasvu on jäänyt kuntien tulojen kasvua pienemmäksi. Tavoiteltu menojen kasvun puolittaminen ei onnistunut, mutta silti menot ovat kasvaneet vajaan neljänneksen hitaammin kuin koko maassa.
Sitäpaitsi Kainuun sosiaali- ja terveysmenot ovat kasvaneet selvästi hitaammin kuin vertailumaakuntana käytetyssä Pohjois-Karjalassa. Vuosina 2005– 2008 Pohjois-Karjalassa sote-menot kasvoivat keskimäärin 7,7 prosenttia vuodessa ja Kainuussa vain 4,4 prosenttia vuodessa.
Myös koulutuksen puolella menojen kasvua on pystytty hillitsemään.
Onko taloutta pidetty kurissa palvelujen kustannuksella, kuten usein väitetään?
Ei ole, vastaavat asiakkaat. Vuosina 2007 ja 2009 tehtyjen asiakaskyselyjen mukaan tyytyväisyys maakunnan palveluihin on lisääntynyt ja keskimääräisesti niitä kuvataan ”hyvinä” tai ”erinomaisina”.
Asteikolla 1 – 5 vastausten keskiarvo oli 4,12. Lääkäripulasta huolimatta jopa hoidon saatavuuden, saavutettavuuden ja sairaalaan tulon arvosana nousi viime vuoden kyselyssä 3,84:ään.
Asiakaspalautetta koottiin useilla eri mittareilla esimerkiksi pitkäaikais- ja vuodehoidossa, terveysasemilla ja sosiaalityössä eli juuri niillä toimialoilla, joiden palveluja julkisesti usein arvostellaan.
