Viime kädessä valtion vastuulla
Niin yliopistokeskuksen kuin ammattikorkeankin turvaaminen on viime kädessä valtiovallan käsissä.
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) toisti eduskunnan kyselytunnilla torstaina jo tutuksi tulleen hokeman, että Kajaanin opettajakoulutuksen kohtalo on puhtaasti Oulun yliopiston hallituksen päätösvallassa.
Samassa tilaisuudessa Virkkunen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) enemmän tai vähemmän suorasukaisesti syyttivät Oulun yliopistoa laiskasta suhtautumisesta valtion tuottavuusohjelmaan. Rakenteellisia muutoksia ei ole tehty riittävästi eikä riittävän ajoissa, Virkkunen moitti.
– Jos kaikki yliopistot olisivat vain rahanpuutteen vuoksi kriisissä, niin se näkyisi, mutta kun näin ei ole, niin voidaan kysyä, mikä siellä Oulussa on erikoista, että siellä näin on, totesi Katainen sanatarkasti. Oulun yliopisto on myös elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) tietojen mukaan ainoa yliopisto, joka uhkaa työntekijöitään rajuilla menoleikkaustoimilla.
Oulun yliopistossa syytöksistä tyrmistyttiin, yliopiston perusrahoituksesta kun on viime vuosina leikattu useita miljoonia euroja. Rehtori Lauri Lajunen piti Kainuun Radion haastattelussa selvänä, että rakenteellisia muutoksia on edessään vielä niilläkin yliopistoilla, jotka tähän asti ovat ratkoneet talousongelmiaan väliaikaisilla toimenpiteillä, esimerkiksi lomautuksilla.
Oulun yliopisto aikoo leikata menojaan vuoteen 2012 mennessä 180 henkilötyövuoden verran eli noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Tässä rytäkässä liipaisimelle on joutunut Kajaanin opettajakoulutus, jonka lopettamisella kasvatustieteellinen tiedekunta mieluiten kuittaisi oman 1,5 miljoonan euron vuotuisen säästövelvoitteensa.
Kajaanin onneksi yliopistossa otettiin lopullisten päätösten tekoon aikalisää huhtikuulle asti.
Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Hans Söderlund on vakuuttanut, että ratkaisut tehdään tosiasioiden perusteella.
Ne puhuvat Kajaanin opettajakoulutuksen jatkon puolesta. Kajaanissa toimitaan tehokkaasti ja tuloksellisesti – juuri niin kuin opetusministeriön virkamiehet yliopistojen tuloskeskusteluissa edellyttävät ja ministeri puheissaan yleisellä tasolla vaatii.
Kyse ei ole vain opettajankoulutuksesta vaan koko yliopistokeskuksen tulevaisuudesta. Sen opettajakoulutuksen lakkauttaminen vaarantaisi. Samaan aikaan Kajaani taistelee myös oman ammattikorkeakoulunsa säilymisen puolesta. Niin yliopistokeskuksen kuin ammattikorkeankin turvaaminen on viime kädessä valtiovallan käsissä.
Yksi ratkaisumalli voisivat olla aluekorkeakoulut, joita ammattikorkeakoulujen rehtorit perjantaina esittivät. Niitä voitaisiin muodostaa nykyisille yliopistokeskuspaikkakunnille, ja niissä olisi sekä yliopistoyksikkö että ammattikorkeakouluyksikkö.
Esitys pitää tutkia ennakkoluulottomasti, hirttäytymättä nykyiseen duaalimalliin, jossa kaksi korkeakoulujärjestelmää ovat tiukasti erilliset omine erilaisine tehtävineen.
Opetusministeri ei voi Kajaania tai muitakaan yliopistokeskuksia koskevissa kannanotoissaan paeta sen taakse, ettei ministeriön ja yliopistojen välinen napanuora ole enää yhtä tiukka kuin vanhan yliopistolain aikana. Napanuora on edelleen olemassa.
