Halonen epäilee jo eduskuntaakin
Pääministerin ja hallituksen lisäksi Halonen epäilee jo eduskuntaakin valtansa rajoittamisesta.
Vasta vajaa viikko sitten saavutettu kompromissi presidentin ja hallituksen välisistä valtasuhteista on jo murenemassa. Kolme suurinta puoluetta pääsi sopuun presidentin valtaoikeuksista ministeri Christoffer Taxellin vetämässä komiteassa, mutta sosiaalidemokraatit irtisanoutuivat ratkaisusta heti sen julkistamisen jälkeen.
Lauantaina Ylen Ykkösaamussa presidentti Tarja Halonen jatkoi uudistuksen voimakasta arvostelua. Tähän asti Halosen kritiikki on kohdistunut hallitukseen ja erityisesti pääministeriin, jonka käsiin valta hänen mielestään yksin haluttaisiin keskittää. Lauantaina osan arvostelusta sai jo eduskuntakin.
Taxellin komitea antaisi ratkaisuvallan eduskunnalle, jos presidentti ja hallitus ajautuisivat ulkopoliittisessa päätöksenteossa umpikujaan. Haloselle tämä ei käy, sillä hän pelkää enemmistöhallitusten aikana eduskunnan asettuvan aina hallituksen tueksi.
Johtopäätös on looginen mutta ennenkuulumaton. Käytännössä se tarkoittaisi, että sekä valtioneuvoston että eduskunnan olisi alistuttava presidentin tahdon edessä.
Puolustaessaan presidentin asemaa Halonen pistää yhä selvemmin vastakkain eduskunnan varaan rakentuvan kansanvallan ja presidentin suoran kansanvaalin. Halosen mielestä esitetyn uudistuksen ja pitkäaikaisten enemmistöhallituksien vuoksi eduskunta saa lisää valtaa, minkä käytöstä ei hänen mielestään ole selviä pelisääntöjä.
Halosen on entistä vaikeampi keksiä vastaväitteitä kansanvaltaiselle uudistukselle. Siksipä hän kehittelee lisää entistä ala-arvoisempia syitä uudistuksen alkusyyksi: kokoomuksen kiukuttelu vaalitappion jälkeen, hänen tytöttelynsä ja Nato-kaipuun muun muassa.
Halonen ei näytä taistelevan enää vain presidentin valtaoikeuksien säilyttämisestä. Hän kokee koko perustuslakiuudistuksen henkilökohtaiseksi loukkaukseksi.
Presidentin oma puolue on aikaisemmista kannoistaan poiketen heittäytynyt Halosen avuksi tukemaan presidentin vahvaa asemaa. Tämä on yllättävää, sillä alun perin vahvaa presidentinasemaa kannatti oikeisto - entiset kuningasmieliset. Oikeisto pelkäsi uuden yksikamarisen eduskunnan kautta nousevaa suoraa kansanvaltaa. Roolit ovat vaihtuneet.
Miksi sosiaalidemokraatit asettuvat nyt tiukasti tukemaan vahvaa presidenttiä? Haluavatko he olla solidaarisia omasta joukostaan nousseelle presidentille vai pelkäävätkö he, etteivät he saavuta enää entistä vahvaa asemaansa eduskunnassa?
Eero Heinäluoman (sd.) esitys erillisestä perustuslakituomioistuimesta korostaa entisestään presidentin ja eduskunnan vastakkainasettelua. Heinäluoman mielestä eduskunnan perustuslakivaliokunta ja varsinkin sen kokoomuslainen puheenjohtaja jo asenteellisista syistä pyrkivät loukkaamaan istuvaa presidenttiä. Eduskunnan ja presidentin väliin on asetettava ulkopuolinen, suorasta kansanvallasta riippumaton tuomioistuin.
Valtion päämiehen asettamisessa yksinään kansanvaltaisen eduskunnan vastapainoksi on jotakin 30-lukulaisuutta. Monessa Euroopan maassa suoraan kansanvaltaan ei tuolloin luotettu. Heikko parlamentarismi tarvitsi vahvan kaitsijan. Meillä myytti yhden henkilön pelastavasta roolista syntyi vasta sodan jälkeisessä YYA-ajan Suomessa.
Tälle myytille rakentuneen vahvan presidentin vallan kaventamisen ja eduskunnan aseman korostaminen käynnisti presidentti Mauno Koivisto.
