Puolangan lukio on erikoistapaus
On aivan eri asia käydä Hyrynsalmelta Suomussalmen lukiossa kuin Puolangalta.
Keskustelu pienten lukioiden kohtalosta alkaa jälleen näin kevään korvalla. Taas Hyrynsalmella ja Puolangalla tarkkaillaan, kuinka paljon oman kunnan lukioon ilmoittautuu nuoria. Kainuu maakunta on asettanut pienten lukioiden aloittamispaikoille 16 oppilaan rajan.
Suomussalmen, Hyrynsalmen, Paltamon ja Puolangan lukiot muodostavat kuitenkin yhdessä filiaalilukion, jonka aloittavien oppilaiden kokonaismäärä voi kompensoida yhden lukion vähäistä aloittajamäärää.
Jos 16 oppilaan raja alittuu selvästi, eivätkä tulevat vuodetkaan näytä paremmilta, lukion alasajo saattaa alkaa.
Tilanne asettaa oppilaat ja heidän perheensä kiusalliseen välikäteen. Väistämättä syntyy paineita valita oman kunnan lukio, vaikka nuoren henkilökohtaiset intressit voivat olla toisaalla, esimerkiksi erikoislukioissa tai ammattiopinnoissa.
Kunnat pyrkivät tukemaan lukioitaan lahjoittamalla oppilaille kannettavia tietokoneita tai rahaa.
16 oppilaan raja on liian kaavamainen sellaisenaan noudatettavaksi. On aivan eri asia käydä Hyrynsalmelta Suomussalmen lukiossa noin 40 kilometrin päästä kuin Puolangalta noin 70 kilometrin etäisyyksiltä. Sivukyliltä matkat venyvät huomattavasti pitemmiksikin. Oppilaita ei voi rasittaa kohtuuttoman pitkillä matkoilla, jotka väistämättä heijastuvat myös lukiomenestykseen.
Maakunnan tulisi tehdä linjapäätös siitä, että Puolangan lukio pyritään säilyttämään pienemmälläkin oppilasmäärällä. Tämä on mahdollista tiivistämällä yläkoulun ja lukion yhteistyötä ja yhteisiä opettajia. Myös etäopetuksen mahdollisuuksia on kehitettävä.
Hyrynsalmella oppilasmäärä ei loputtomiin näytä riittävän turvaamaan omaa lukiota – tämä on enemmänkin matemaattinen kuin poliittinen kysymys.
Näyttää siltä, että hyrynsalmelaiset nuoret ovat omaehtoisesti suuntautumassa paitsi Suomussalmelle myös Kajaaniin ja Sotkamoonkin. Kenties ainakin Hyrynsalmen luoteisosassa asuvista nuorista osa voisi jatkossa valita myös Puolangan lukion, jolloin sen asema olisi turvatumpi.
Maakunnan koulutustoimen johtoryhmä on kaavaillut, että lukiot otettaisiin osaksi koulutuksen liikelaitosta. Käytännössä tämä merkitsisi Kainuun Ammattiopisto -liikelaitoksen laajentamista lukio-opetukseen.
Ajatus on uusi ja nähtävästi käänteentekevä valtakunnallisestikin. Se onkin syytä tutkia perusteellisesti ja tarvittaessa uskaltaa tehdä rohkeita ratkaisuja.
Jos koulutuksen liikelaitos perustetaan, eikö tällä tiellä pitäisi mennä loppuun asti ja ottaa myös Kajaanin ammattikorkeakoulu koulutusliikelaitoksen omaksi osaksi? KAO on valtakunnallisesti palkittu ammattiopisto, KAMK puolestaan kamppailee olemassaolostaan – kuten pienet lukiotkin omassa sarjassaan.
Jos Kainuu muodostaisi laaja-alaisen koulutuksen liikelaitoksen lukioista, ammattiopistosta ja ammattikorkeakoulusta, se voisi kulkea valtakunnallisestikin koulutusrakenteiden pioneerina. Kenties tällainen omaleimainen pienen maakunnan malli voisi turvata ammattikorkeakoulun säilymisen maakunnassa jopa paremmin kuin erilaiset yhteistyö- tai fuusiokuviot esimerkiksi Oulun suuntaan.
