Eläinten hyvinvointi elinkeinojen elinehto
Vakavat laiminlyönnit ovat kolme-neljä kertaa yleisempiä lemmikkieläinten hoidossa kuin tuotantoeläimillä.
Oikeutta eläimille -järjestön videoimat eläinsuojelurikkomukset sikaloissa ja turkistarhoilla osoittavat, että tuotantoeläinten hoidossa on edelleen ongelmia, vaikka tilanne on ainakin tilastojen mukaan koko ajan parantunut.
Eläinelinkeinojen harjoittajat ovat ymmärtäneet, että eläinten hyvinvointi on elinehto. Esimerkiksi turkistarhoilla viime vuonna tehdyissä EU-tarkastuksissa tämänhetkisen tiedon mukaan vain 6 prosentissa on havaittu eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Vuonna 2008 osuus oli 18 prosenttia ja vuonna 2007 peräti 29 prosenttia.
Myös sikaloiden tilanne on selvästi parantunut. Kun vuonna 2006 eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä esiintyi peräti 35 prosentilla sikaloista, vuonna 2007 osuus putosi 23 prosenttiin ja vuonna 2008 edelleen 15 prosenttiin. Viime vuoden tietoja ei ole vielä koottu yhteen.
Myös aktivistien moraalia sopii arvostella, koska erityisesti eläinsuojeluun omistautuvan ihmisen luulisi ilmoittavan eläinsuojelurikkomuksista välittömästi viranomaisille. Nyt niistä on kuitenkin vaiettu siihen saakka, kunnes videokampanja on käynnistetty Ylen sivustatuella.
Aktivistien päämääränä olekaan eläinten kärsimysten lopettaminen vaan elinkeinojen lopettaminen. Kärsivät eläimet on valjastettu propagandan välineiksi. Halutaan lopettaa turkisten tuotanto ja käyttö sekä lihan tuotanto ja syönti.
Turkistarhauksen lopettaminen Suomesta johtaisi vain siihen, että turkisten tuotanto keskittyisi maihin, joissa eläinten oloista piitataan paljon vähemmän. Suomen sikaloiden alasajo taas johtaisi siihen, että kinkut, kyljykset ja grillikyljet tuotaisiin ulkomaisista sikatehtaista.
Suomessa on määrätietoisesti pyritty tehostamaan eläinsuojelua. Paraikaa ollaan värväämässä 15 uutta valvontaeläinlääkäriä virkoihinsa. Myös elinkeinojensa tulevaisuudesta huolestuneet tuottajajärjestöt ovat tehneet hyvää eläinsuojelutyötä. Naapuritkaan eivät enää ole piittaamattomia.
Suomessa tehtiin vuonna 2008 noin 3 300 epäilyyn perustuvaa eläinsuojelutarkastusta, joissa viranomainen oli saanut vihjeen eläinsuojelurikkeestä. Vuonna 2007 tarkastuksia tehtiin yli 3 500. Molempina vuosina eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntejä löytyi noin 40 prosentissa tarkastuskohteista. Silti selvä enemmistö ilmiannoista oli aiheettomia.
Tuotantoeläinkohteissa annettiin useammin määräyksiä korjata eläinten olosuhteita kuin lemmikkieläinkohteissa. Viime vuonna puolet tuotantoeläinkohteista sai määräyksen ja lemmikkieläinkohteista 30 prosenttia.
Todella vakavat laiminlyönnit ovat kuitenkin kolme-neljä kertaa yleisempiä lemmikkieläinten hoidossa kuin tuotantoeläimillä. Eläinsuojeluaktivistit eivät silti ole näyttävästi puuttuneet lemmikkieläinten kärsimyksiin.
Kaikkien lemmikkieläinten hoitajien leimaaminen vastuuttomiksi eläinrääkkääjiksi samalla tavalla kuin turkistarhaajat ja sianlihan tuottajat on leimattu, veisikin pohjan pois kampanjoinnilta. Olisihan absurdia vaatia lemmikkien pidon kieltoa samoin perustein kuin nyt vaaditaan turkistarhauksen lopettamista.
Karhila:
Ylen tv:n ajankohtaisohjelmien vastaava tuottaja Ari Korvola jatkaa vakaasti Julkisen Sanan Neuvoston hyväksi toteamalla linjalla.
Matti Vanhasen blogissaan ilmaan heittämä ihmettely siitä, oliko turkistarhoilla kuvattu materiaali pelkästään ns. sairasosastomateriaalia on aiheuttanut poliittiseksi luokiteltavan reaktion Ari Korvolassa.
Kun nimenomaan tuottaja Korvolan ammattiosaamista ohjaavat arvot ovat olleet jonkinlaisen ihmettelyn aiheena, niin olisi luullut Ylen jo ymmärtävän jotain.
Turkistarhoista otetut videopätkät saattavat tietysti olla aitojakin. Jotta yleisöllä, siis niillä, jotka maksavat myös Korvolan palkan, olisi ollut mahdollisuus muodostaa kantansa asiasta, olisi Ylen pitänyt tuoda julkisuuteen muutama varsin oleellinen asia.
Ensiksikin, miten Yle on varmistanut, että kuvamateriaali on kuvattu Suomessa. Otoksista löytyy pakostakin sen verran laajempia kuvakulmia, että paikan varmistaminen on mahdollista.
Toiseksi, miten Yle on varmistanut, että otoksia ei ole digitaalisesti käsitelty. Sen varmistaminen ei ole kovin vaikeaa eikä kallista nykyisillä analyysimenetelmillä.
Kolmanneksi, millaisen yleisesti ymmärrettävän, vaikka ei ehkä hyväksyttävän, selityksen Yle on saanut siitä, että kuvamaateriaalin julkistamista on pantattu puolisen vuotta.
Olisi ollut vain melko vaatimatonta ammattitaitoa ohjelman tuottajalta tuoda nämä kolme relevanttia seikkaa esille ohjelman yhteydessä.
Sattuneesta syystä Ylen ajankohtaisohjelmien luotettavuus ei enää ilmene siitä, että jotain vain esitetään. Eikä siitä, että Yleä ei haasteta oikeuteen.
Ilmoita asiaton kommentti