Pettutytön paluu
Kuhmo on erottumassa entistä selvemmin Kainuun kulttuurikaupungiksi.
Kuhmon Osuuspankki hävisi vajaa neljä vuotta sitten Bukowskin huutokaupassa tarjouskilvan Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Pettuleivän virttä veisaava tyttö. Pankin tavoite oli palauttaa taulu takaisin sen syntysijoille. Gallen-Kallela sai aiheen tauluunsa häämatkansa aikana Kuhmossa ja taulun mallina istui Lentuan rannalla sijainneen Lapinsalmen torpan 12-vuotias tytär Kaisa.
Pettuleivän tyttö palaa ensi kesänä käymään Kuhmossa. Vierailun mahdollistaa Kuhmon Osuuspankin järjestämä taidenäyttely, jossa on esillä Gallen-Kallelan ja hänen taiteilijatoverinsa kreivi Louis Sparren Kuhmossa maalaamia tai hahmottelemia tauluja.
Runsas sata vuotta sitten kansallinen herääminen toi Gallen-Kallelan ja Sparren lisäksi myös tukun muita taiteilijoita Kuhmoon, mistä he suuntasivat matkansa Vienan-Karjalaan omia henkisiä juuriaan etsimään. Elias Lönnrot oli avannut tämän kulttuurillisen aarreaitan vain neljä kymmentä vuotta aikaisemmin ilmestyneessä Kalevalassa. Eilen sunnuntaina vietimme kansalliseepoksemme juhlapäivää.
Häämatkalla keräämänsä aineiston pohjalta Gallen-Kallela synnytti myöhemmin vaikuttavan Kalevala-kuvituksensa, jossa merkittävää roolia esittää muun muassa kuhmolainen tervavene.
Nämä lukuisien taitelijoiden etsintäretket synnyttivät myöhemmin karelianismina tunnetun taidesuunnan, jolla oli voimakas vaikutus kansalliseen heräämiseemme ja se jätti vahvan jälkensä kaikille taiteenaloillemme.
Musiikissa karelianismin vahvin edustaja oli Jean Sibelius, jonka musiikkia on taas kerran mahdollista kuulla ensi kesänä Kuhmon kamarimusiikissa samaan aikaan, kun hänen hengenheimolaistensa Gallen-Kallelan ja Sparren taulut ovat esillä.
Vaikka pettuleivän tyttö palaakin vain käymään ensi kesänä Kuhmossa, niin jo paikallisen pankin yritys hankkia satojen tuhansien eurojen arvoinen taideteos takaisin syntysijoilleen on osoitus vahvasta kulttuuriasenteesta. Kuhmo onkin noussut selkeästi Kainuun kulttuuripääkaupungiksi. Kuvataide täydentää hyvin Kuhmon kesän kansainvälistä musiikkitarjontaa, sillä molemmat taiteenlajit ylittävät helposti kielimuurit.
Taiteen kulta-ajan maalareiden näyttelyn järjestämistä kamarimusiikin rinnakkaistarjonnaksi voi verrata taidemuseon lopettamista pohtivaan Kajaanin kaupunkiin, jolla ei riittänyt tahtoa pysäyttää paikkakunnan paperiteollisuudesta kertovaa taulukokoelmaa Kajaanin.
Kajaani-yhtiön toiminnan aikana kertynyt taidekokoelma, joka sisältää muun muassa Sparren maalauksen Ämmäkoskesta, siirtyi tehtaan lopettamisen myötä UPM:n holveihin Helsinkiin.
Runsas sata vuotta sitten Kuhmo oli yksi sen hetkisen taidesuunnan karelianismin keskuksia samalla tavalla kuin se nyt joka kesä on yksi maailman merkittävimmistä kamarimusiikkitapahtumapaikoista.
