Hallitus on eläkeloukussa
Hallitus sai eläkekiistan takaisin syliinsä. Ero vuoden takaiseen on, että vaalit ovat nyt vuotta lähempänä.
Eläkekiistassa on palattu vuoden takaiseen lähtöpisteeseen, tai ainakin melkein.
Silloinhan hallitus teki periaatepäätöksen siitä, että vanhuuseläkkeen alin ikäraja nostetaan 63:sta 65 vuoteen. Ay-liike poliittisen opposition tukemana nousi vastarintaan, jonka edessä hallitus joutui perääntymään.
Jokseenkin kunniallinen tie löytyi siihen hätään työryhmistä. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämän työryhmän oli määrä tehdä esitys eläkeiästä ja EK:n johtajan Jukka Ahtelan työelämäryhmän piti tuottaa muita ehdotuksia työurien pidentämiseksi.
Työ oli vaivalloista, eivätkä tulokset häikäse. Eläkeiästä ei syntynyt esitystä, eikä työelämäryhmäkään onnistunut tuottamaan olennaista uutta. Raportti sisältää työelämän laadun parantamiseksi useita ehdotuksia, jotka ovat työryhmän omasta mielestä omiaan pidentämänä työuria.
Hallitus on pyytänyt työryhmien esityksistä tukun lausuntoja. Esitykset menivät myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n arvioitavaksi. OECD:n sana painaa Suomen luottokelpoisuutta arvioivissa yhtiöissä. Niiden arviot taas vaikuttavat siihen, millaisilla ehdoilla valtio saa lainaa.
OECD:n raportista julkisuuteen tulleet tiedot kärjistivät tilanteen välittömästi. Raportin sisällöstä ja merkityksestä alkoi tiedotussota, joka ei ennusta hyvää eläkekiistan jatkokäsittelylle.
Osapuolet ovat tiukasti vanhoissa poteroissaan. Hallitus sai kiistan takaisin syliinsä. Ero vuoden takaiseen on, että vaalit ovat nyt vuotta lähempänä.
Suomalaisten työurien pidentämisen tarpeesta ei ole erimielisyyttä. Jos työurat pysyvät väestön ikärakenteen muuttuessa entisellään, taloudellinen huoltosuhde heikkenee niin, että nykyiset hyvinvointipalvelut vaarantuvat vääjäämättä. Työuriin vaikuttavien ratkaisujen tekemistä ei voi lykätä loputtomiin, niin vaikeita kuin ne ovatkin.
Työmarkkinajärjestöt vakuuttavat olevansa sitoutuneita Ahtelan työelämäryhmän esityksiin, joilla parannettaisiin työelämää ja nopeutettaisiin nuorten työmarkkinoille siirtymistä. Esityksiä on alettava nopeasti jatkojalostaa sekä kansantaloudellisista että inhimillisistä syistä.
Esitysten vaikutus työuriin on kuitenkin vain puolet siitä kolmesta vuodesta, mikä niiden pidentämistarpeeksi laskettiin vuosi sitten. Nyt pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) puhuu jo neljästä vuodesta. Onko hänen hallituksellaan kanttia palata periaatepäätökseensä, jonka tiedetään herättävän ankaraa vastustusta?
Vaalit tai ei, meillä on nopeasti pystyttävä kattavaan ja asialliseen keskusteluun siitä, pitääkö suomalaisten eläkeiän jatkossakin olennaisesti poiketa naapurimaista ja muista Euroopan maista. On vastattava kysymykseen, miksi osaa pidentyneen eliniän tuomista lisävuosista – jos ne eletään terveenä – ei voisi käyttää työhön. Nopeasti siksi, että eläkeiän nostaminen vaatii vuosien ylimenokauden.
Työuria pidentävien ratkaisujen vaihtoehto ovat verotuksen tuntuva kiristäminen tai hyvinvontipalveluiden leikkaaminen, mahdollisesti molemmat. Jompaakumpaa joutuu jokainen vastuullinen puolue äänestäjille tarjoamaan, jos ratkaisut jätetään ensi vaalikauteen.
