Fennovoima ykkössijalle
Lähiviikkoina hallituksessa tehtävien ydinvoiman lisärakentamispäätösten lähtöasetelmat ovat kimurantit. Lupahakemuksia on peräti kolme ja hallituspuolueiden kannat levällään. Ratkaisua tehtäessä joudutaan tukeutumaan hyvin pitkälle ulottuviin ennusteisiin, ja kokonaisarvioon vaikuttavat myös Suomen sitoumukset päästöjen vähentämisestä ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotosta.
Kokoomus ajaa lupaa kaikille kolmelle hakijalle, mihin suostumista asiaa valmisteleva keskustalainen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on pitänyt mahdottomana. Pekkarisenkin mielestä ydinvoiman lisärakentaminen on kuitenkin välttämätöntä, joten odotettavissa on esitys yhdestä tai kahdesta luvasta.
Eduskunnan ydinvoimaäänestyksissä ryhmät ovat aikaisemmin revenneet ja niin käy seuraavallakin kerralla. Riittävän enemmistön kokoamisessa myönteisen ratkaisun taakse tuskin kuitenkaan tulee vaikeuksia. Ankeat talousnäkymät ja tarve päästä mahdollisimman nopeasti eroon saastuvan kivihiilen käytöstä ovat omiaan kallistamaan vaakaa edullisen ja päästöttömän ydinsähkön kannalle niillä kansanedustajilla, jotka muista syistä horjuvat kahden vaiheilla.
Tuore mielipidetiedustelu osoittaa suomalaisten hyväksyvän ydinvoiman pitkin hampain (KS 12.3.). Kokoomuksen ajamaa kolmea lupaa eivät kannata edes puolueen omat kannattajat.
Perusteita löytyisi jopa kolmen luvan myöntämiselle.
Suomessa tuotetaan nyt sähköä huomattavasti vähemmän kuin sitä tarvitaan, ja energian kulutus kasvaa.
Sähkön kulutusta olisi jouduttu säännöstelemään kovien pakkasten vuoksi jo tänä talvena, ellei taantuma olisi leikannut elinkeinoelämän energian tarvetta. Pakkasista selvittiin vain tuomalla sähköä yhden ydinvoimalan tuotannon verran.
Tiukkenevien päästötavoitteiden vuoksi hiilivoimalat on korvattava päästöttömällä energialla. Myös öljyriippuvuutta on vähennettävä. Liikenteessä sähköautojen ennustetaankin rynnivän markkinoille. On myös varauduttava nykyisten vanhenevien voimaloiden korvaamiseen. Lupapäätöksestä uuden ydinvoimalan käynnistymiseen kuluu parhaassakin tapauksessa kymmenkunta vuotta.
Luonteva ratkaisu olisi kaksi lupaa. Jos hallitus päätyy ainoastaan yhteen, se on myönnettävä Fennovoimalle.
Fennovoimaa puoltavat sekä kilpailulliset että teollisuuspoliittiset syyt. Fennovoima olisi uusi, omistukseltaan laajapohjainen toimija sähkömarkkinoilla. Sen osakaskuntaan kuuluvat yhtiöt käyttävät noin 30 prosenttia Suomessa kulutettavasta sähköstä.
Pyhäjoelle tai Simoon sijoittuvan hankkeen toteutuminen turvaisi parhaiten raskaan metalliteollisuuden pitkän aikavälin näkymät ja investointimahdollisuudet Kokkolassa, Raahessa ja Torniossa.
Hankkeella olisi myös merkittävät myönteiset aluepoliittiset vaikutukset. Laitoksen pysyväksi työllistäväksi vaikutukseksi on laskettu 400-500 henkeä ja välilliset työllisyysvaikutukset päälle. Rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset kaikkinensa lasketaan jopa kymmenissä tuhansissa.
