Lama jyrkensi kovia asenteita
Moni poliitikko on ryhtynyt haistelemaan tuulia ja myötäilemään yhä jyrkemmäksi käyvää kansalaismielipidettä.
Miksi asiallinen keskustelu maahanmuutosta alkaa olla Suomessa yhä vaikeampaa? Nyt joutuvat jo maahanmuuttokysymyksiin perehtyneet tutkijatkin pelkäämään omasta ja perheidensä puolesta (Helsingin Sanomat 16.3.).
Miten kovia maahanmuuttovastaisia argumentteja tahansa sopii nykyään suoltaa nimellään ja suorastaan törkeitä myös nimettömyyden suojassa, mutta yrityskin keskustella asiallisesti – maahanmuuttomyönteisyydestä puhumattakaan – tekee ihmisestä verkkokeskustelujen törkyosaston maalitaulun. Sitä ei voi kuitata pelkkänä verkon lieveilmiönä. Ei kukaan voi olla varma, ettei netissä ladeltuja tappouhkauksia koskaan toteuteta.
HS:n Suomen Gallupilla säännöllisin väliajoin teettämä kysely kertoo mielipideilmaston jyrkästä muutoksesta. Vuonna 2007 yli puolet vastaajista oli valmiita ottamaan Suomeen lisää maahanmuuttajia, nyt samaa mieltä on enää 36 prosenttia. Lähes 60 prosenttia panisi maahanmuutolle pisteen.
Kielteisyys on voimistunut laman aikana. Poliitikkojen mielestä muutos johtuukin taloudellisesta epävarmuudesta ja työttömyyden lisääntymisestä. Tutkijat vahvistavat, että samansuuntainen asennemuutos tapahtui myös 1990-luvun laman aikana.
Rasismin lisääntymiseen ei kuitenkaan voi suhtautua talouden heilahteluihin kuuluvana luonnonlakina. Yhteiskunnassa, jossa mikä tahansa ihmisryhmä uhkaa joutua yleiseksi sylkykupiksi, ei ole lopulta kenenkään hyvä ja turvallista elää.
Moniko ministeri on noussut näkyvästi puolustamaan uhkailujen kohteeksi joutunutta maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia?
Sen sijaan että maahanmuuttokeskustelu olisi tiukasti pyritty pitämään asiassa, moni poliitikko on pikemminkin ryhtynyt haistelemaan tuulia ja myötäilemään yhä jyrkemmäksi käyvää kansalaismielipidettä. Siitä seuraa, että myös maahanmuuttoon ja kulttuurieroihin liittyvistä vaikeuksista, kuten rikollisuudesta, naisten asemasta tai kunniaväkivallasta, on vaikeaa käydä asiallista keskustelua.
Suomessa asuvista ihmisistä vain noin 2,5 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.
Tulijoiden joukkoon kuuluu monenlaisia ihmisiä ja monenlaisten syiden takia tänne tulleita. Ihmiset – suomalaisetkin – ovat kautta aikojen liikkuneet maasta toiseen. On elämälle vieras ajatus, että ihmiskunta nyt pysähtyisi niille sijoilleen. Yhtä lailla elämälle vieras ajatus on, että tänne asettuminen pystyttäisiin sallimaan vain ihannetapauksille, mitä ne sitten kenenkin mielestä ovatkin.
Suomeen tulevien ulkomaalaisten oikeus oleskeluunsa pitää selvittää ripeästi, täällä laillisesti olevat pitää tehokkaasti kotouttaa yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi ja rikolliset lieveilmiöt pitää päättäväisesti kitkeä.
Ennen lamaa puhuttiin vielä työperäisen maahanmuuton tarpeesta. Enää ei keskustella siitäkään, vaikka väestöennusteet eivät ole miksikään muuttuneet.
Kaikki kuitenkin tietävät, että jo nyt terveydenhuolto, siivous ja rakentaminen etenkin isoimmissa kaupungeissa ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun julkinen liikenne olisivat suurissa vaikeuksissa ilman maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä.
Tässä lisää Muutos 2011 ry:n kannanottoja, kun media tietoisesti vaikenee niistä täysin. Muutos kuitenkin tulee vääjäämättä. Kannattajakortteja kasassa vimeisen tiedon mukaan jo 3131! Vielä tarvitaan parituhatta ja sitten puolue on rekisteröity.
Muutos 2011:n kannanotto Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19. maaliskuuta
Tänään vietetään tasa-arvon ja Minna Canthin päivää. Me emme pidä juhlapuhetta tasa-arvon saavutuksista vaan muistutamme, että kaikki ei ole hyvin. Tasa-arvoa uhkaa liiallinen joustaminen vieraiden kulttuurien edessä. Seuraavaksi tuoreita esimerkkejä.
Vantaan Sanomat uutisoi 9.3.2010 erään maahanmuuttajaisän valituksesta: päiväkoti-ikäisen pojan kunnia kärsii, jos hän nukkuu päiväunensa suomalaisen tytön alapuolella tai vieressä. Isä vaatii uskontoonsa ja kulttuuriinsa vedoten, että suomalaistytöt on eristettävä oikeauskoisista pojista. Päiväkoti antoi periksi.
Tytöille näytetään kaapin paikka pienestä pitäen: olette huonompia kuin pojat ja varsinkin maahanmuuttajapojat. Ensin vaadittiin tasa-arvoa yli sata vuotta, nyt mennään ajassa kauas taaksepäin. Tasa-arvo antautuu monikulttuurisuuden edessä.
Monikulttuurisuus on tuonut mukanaan uusia uhkia tasa-arvolle. Helsingin Sanomat teki 13.3.2010 laajan jutun Suomessa asuvista synnyttäjistä, joiden sukupuolielimet on silvottu. Silpominen tekee synnytyksestä järkyttävän sekä synnyttäjälle että kätilölle. Lisäksi se tekee arjen elämästä tuskallista. Lasten silpominen ei lopu Suomeen tultaessa vaan osa maahanmuuttajista jatkaa perinnettä myös täällä. Tarvittaessa he matkustavat ulkomaille lapsensa silpomista varten. (Voima /2007)
Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on Suomessa laitonta, mutta sitä ei valvota mitenkään. Julkisessa keskustelussa ollaan huolissaan siitä, että maahanmuuttajayhteisön maine menee. Käytännössä silvotut lapset ja naiset jätetään ilman apua. Kuinka moni on niin rohkea, että lähtee äräjöimään omia vanhempiaan vastaan? Muutos 2011 vaatii kouluihin gynekologisia tarkastuksia, jotta laki ei jäisi vain kuolleeksi kirjaimeksi.
Ennen kaikkea Muutos 2011 vaatii, että tasa-arvosta ei jousteta monikulttuurisuuden nimessä. Feministit ovat puineet pitkään vanhoja ongelmia. Nyt olisi syytä herätä uusien ongelmien olemassaoloon. Minna Canth käsitteli oman aikansa ongelmia suorapuheisesti ja ehdotti konkreettisia toimenpiteitä. Me jatkamme hänen linjallaan.
Ilmoita asiaton kommentti