Uraani käyttöön
Talvivaaran uraani-investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin.
Talvivaaran kaivosyhtiö ilmoitti äskettäin aloittavansa uraanin talteenoton kaivoksesta, jonka päätuotteet ovat nikkeli ja sinkki. Myös koboltti ja kupari erotetaan jo malmista.
Talvivaaran malmin uraanipitoisuus on erittäin vähäinen: malmissa on uraania keskimäärin 0,0015-0,0020 prosenttia.
Varsinaisen uraanikaivoksen perustamista voidaan nykyisin harkita, jos malmin uraanipitoisuus on noin 0,1 prosenttia eli arviolta 60-kertainen Talvivaaraan verrattuna. Maailmalla uraania otetaan talteen yhä köyhemmästä malmista, mutta jokseenkin promillen pitoisuusrajalla toimitaan nykyisin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Maailman rikkain uraanimalmi louhitaan Kanadassa McArthurin kaivoksesta, missä uraania on keskimäärin 23 prosenttia eli noin 13 000 kertaa enemmän kuin Talvivaarassa. Rikkaimmillaan uraanimalmi voi olla paikka paikoin jopa yli 60-prosenttista.
Koko Talvivaaran kaivostoiminnan volyymia kuvaa se, että uraanin talteenotto noin vähäisistä pitoisuuksista tekisi Suomesta ydinpolttoaineen suhteen nykyisillä käyttömäärillä lähestulkoon omavaraisen. Vuosittainen uraanirikasteen tuotanto nousee 350 tonniin, mistä väkevöidään ulkomaisissa laitoksissa yli 60 tonnia ydinvoimaloissa käytettävää polttoainetta.
Vuonna 2007 ydinpolttoainetta tuotiin Suomen nykyisiin neljään ydinreaktoriin 67 tonnia, mistä 20 tonnia Kazakstanista ja 13 tonnia Venäjältä.
Kun Olkiluotoon valmistuu uusi 1 600 megawatin reaktori ydinpolttoaineen kulutus Suomessa nousee 32 tonnilla vuodessa. Riippuen kolmen vireillä olevan ydinvoimalahankkeen toteutumisesta, polttoaineen kulutus kasvaa jatkossa lisää ehkä kaksin tai kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna.
Talvivaaran uraanille siis riittää kysyntää Suomessa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on varhemmin linjannut, että myös ydinpolttoaineen tuotannossa tulisi kotimaisuusastetta parantaa, mikä tarkoittaisi avattavia uraanikaivoksia. Nämä hankkeet ovat kuitenkin joutuneet vastatuuleen kaikkialla, minne niitä on kaavailtu.
Uraanin rikastus Talvivaaran malmista on kaikin puolin hyödyllinen hanke. Ensinnäkin se parantaa yhtiön toiminnan kannattavuutta. Investointien määrä nousee noin 30 miljoonaan euroon. Vuotuiset käyttökustannukset lasketaan 2 miljoonaan euroon.
Vuodessa tuotettavan uraanirikasteen arvoksi lasketaan nykyhinnoilla 17,5 miljoonaa euroa. Maailmalla on virinnyt nopeasti ja runsaasti uusia ydinvoimalahankkeita. Vaikka uusilla tehokkaammilla reaktoreilla korvataan myös käytöstä poistettavia laitoksia, voidaan uraanirikasteen hinnan ennustaa jatkossa nousevan. Vuonna 2007 hinta oli hetkellisesti jopa nelinkertainen nykyiseen verrattuna.
Nykyhinnoillakin uraani-investointi maksaa itsensä varsin nopeasti takaisin.
Uraanirikasteen tuotannon arvioidaan työllistävän suoraan parikymmentä henkilöä, mikä ei ole vähäinen asia aikana, jolloin teolliset työpaikat ovat Sotkamossakin vähenemässä Incapin lopettamisen seurauksena.
Haitallisia ympäristövaikutuksia uraanin talteenotto tuskin lisää nykyiseen tuotantoon verrattuna. On kuitenkin välttämätöntä, että ne arvioidaan erikseen yva-menettelyä täydentäen.
Maallikon järjelle lainaus luonnonsuojeluliiton informaatiosta:
"Uraanikaivosten terveysvaikutukset eivät rajoitu ainoastaan kaivostyöläisiin. Ainakin keuhkosyöpää, leukemiaa, ihosyöpää, keuhkoputken tulehduksia, munuaissyöpää, alhaisia testosteronipitoisuuksia, kromosomipoikkeavuuksia, epämuodostumia sikiöissä, keskenmenoja ym. on havaittu myös kaivosten ja rikastamoiden läheisyydessä asuvilla ihmisillä. Uraanin kemiallisen myrkyllisyyden aiheuttamat terveysvaikutukset ovat usein havaittavissa melko pian altistuksen jälkeen, mutta säteilyn vaikutukset ilmenevät vasta pitkän ajan kuluttua."
Ilmoita asiaton kommentti