REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Aekaan vai aekaseksi?

Soaha aekaseksi = saada aikaan
Aekanen = aikuinen
Tällä syönnillä = tällä tietämyksellä, nyt

Koppeutuo-verbin selitys tällä palstalla (6.8.) oli heruttanut Kainuun Sanomien verkkolehdessä huvittuneen kommentin. Nimettömän kirjoittajan mukaan Koppeota, koppeutuo -verbi ei ole yhtä kuin saada aikaiseksi, ryhtyä toimeen; vaan saada aikaan. ”Tässä virhe ei ole murteessa, vaan äidinkielessä. Lapsenkasvattaja voi saada aikaiseksi”, kommentoija kirjoittaa.

En pahastunut kommentista, sillä siinä on omanlaisensa perä, ja yleensäkin suorastaan toivon kommentteja. Aivan siltään en voi tätä kuitenkaan niellä, sillä virhe on pikemminkin siinä, että selitin vahingossa kainuulaista murresanaa kainuulaisella murreilmauksella, en yleiskielellä.

Kainuussa nimittäin saadaan tai ei saada asioita aekaseksi. No ohan se ollu mulla mielessä, en vaen oo soanu aekaseksi.


Aekanen

ei tässä tarkoita suinkaan aikuista, mihin kommentoija ilmeisesti viittaa.

Myös kotimaisten kielten keskus tuntee sanakirjassaan aikainen-sanan arkikielisen käytön ’Saada aikaiseksi = saada aikaan’.

Jännä kyllä kommentoija tulee vihjanneeksi aikanen-sanan toiseen murrekäyttöön. Yleiskielessähän kasvattaja ei saa ketään aikaiseksi vaan aikuiseksi. Sen sijaan ainakin kainuun murteessa, aikanen merkitsee myös aikuista.

Ne kaet ne poejat oj jo ihan aekasia / aekassie.

Kun palautteeseen kerran mentiin, en malta olla nostamatta palstalle muutamia todella meheviä kommentteja, joissa jatketaan käsittelemäni sanan tai ilmauksen käyttöä. 2.7. käsitelty syyä ehotellen -ilmaus oli saanut nimimerkin Pirkko kirjoittamaan: Minä oon ruukannu tehä samalla viisiin, se kun ee oo hetikää niin näläkä kuv välillä syöpi. Ehotellen ja hartaasti, sitten kunnon ettonet peälle. Jo tokkiisa kelepoo.

Nimimerkki Hannes puolestaan toteaa: Tällä syönnillä en kyllä tätä / tuota assieta usko. Syökää nii, että napa pullistuu. (Itse tosin sanoisin Syökkee, en syökää.)

Verrattomia esimerkkejä. Ne todistavat, että kainuun murre ei ole mikään historiallinen jäänne vaan elävää kieltä.

Kätten mahtaen -murrepakina (23.7.) olikin herättänyt mm. nimimerkin Marjaana toteamaan: Van Kaenuun murretta ei unoheta. Tulipa tuota harjotettuo oekeen urakalla kol(o)misen viikkoa siskojen kansa tuolla Suomussalamen Pessiellä. Olipa meillä mukavoa.

Hanneksen käyttämä tällä syönnillä -ilmaus tarkoittaa suunnilleen, että ’sen mitä minä tiedän, nyt’.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »