REFRRER:path /

Luonto

Luonto-aiheessa kerromme luontoon liittyvistä asioista monipuolisesti. Kainuun luonnonmaisemaa värittävät metsät, vesistöt, vaarat ja suot. Metsistämme löytyy valtava määrä erilaisia luonnonantimia, kuten marjoja, riistaa ja kalaa. Kainuulaiseen luontoon kuuluvat oleellisesti myös suurpedot.

« »

Ahmoja ei siirretäkään etelämmäs, rahaa vain metsäpeurojen palautuksiin

Viimeisimmän, vuonna 2013 tehdyn arvion mukaan ahmoja elää Suomessa 230-250. Kuvan yksilö on Ranuan eläinpuiston asukas.

Maria Kalliokoski

Kaavaillut ahman siirrot poronhoitoalueelta etelämmäksi eivät toteudu. Metsähallitus ei saanut niihin tarvittavaa rahaa EU:n ympäristöalan Life-rahastosta. Myöskään valtiolta ei liikene rahaa asiaan.

– Suunnitelma on tässä vaiheessa haudattu kokonaan, vahvistaa neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä Lännen Medialle.

Ahma on suurpedoista ainoa, jonka hoitosuunnitelmassa esitetään siirtoistutuksia. Ehtona on, että riittävän iso osa uuden alueen asukkaista hyväksyy ne.

Metsähallitus haki rahaa 10–15 ahman siirtoon poronhoitoalueelta Suomenselän tuntumaan Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon sekä ahmojen tutkimukseen ja seurantaan.

Poronhoitoalueelta olisi poistettu ongelma-ahmoja


Siirroilla olisi haluttu sekä poistaa ongelma-ahmoja poronhoitoalueelta että vahvistaa eteläistä kantaa.

Ahma on suurin porovahinkojen aiheuttaja. Poronhoitoalueen ulkopuolella se ei juuri ole aiheuttanut vahinkoja. Se ei myöskään ole uhannut metsäpeuraa Kainuussa suden ja karhun tavoin.

Vuoden 2013 lopussa uhanalaisia ahmoja arvioitiin olevan 230–250. Määrä on kasvanut hitaasti.

Suomen luonnonsuojeluliitto on kannattanut siirtoistutuksia ensisijaisena keinona poronhoitoalueen ongelmayksilöihin puuttumiseen. Ahmoja on viimeksi siirretty vuonna 1998.

Metsäpeuroja Lauhavuorelle ja Seitsemiseen

Toinen, metsäpeuran palauttamista koskeva rahahakemus tuotti tulosta. Metsäpeuroja aletaan lähivuosina palauttaa luontoon Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Lauhavuoren kansallispuiston ja Seitsemisen kansallispuiston tuntumaan metsäpeurat tulevat osin luonnosta, osin eläintarhoista.

Seitsemän vuotta kestävän EU-Life-hankkeen budjetti on noin viisi miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on noin kolme miljoonaa.

Metsähallituksella on kumppaneinaan useita tahoja, ja siirtojen lisäksi luvassa on muutakin metsäpeurakannan vahvistamiseen liittyvää toimintaa.

Edellisen kerran metsäpeuroja siirrettiin vuosina 1979 ja 1980. Silloin suunta oli Kainuusta Suomenselälle Salamajärven kansallispuistoon.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »