REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Allasvuoto näkyy yhä Terrafamen pohjavesissä

Pertti Granqvist/arkisto
Terrafamen tavoite on, että Kortelammen patoallas saataisiin tyhjäksi ja altaan pohja päästäisiin puhdistamaan ensi vuoden aikana.
Viisi vuotta sitten tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jäljet näkyvät yhä Terrafamen kaivosalueen pohjavesissä Sotkamossa.

Pohjavedessä havaitut muutokset ovat Pöyry Finland Oy:n laatiman selvityksen mukaan paikallisia eikä niistä aiheudu riskiä lähiseudun asukkaille.

Terrafamen Kainuun ely-keskukselle toimittama tuore selvitys kertoo, että Kortelammen padon takana olevan maaperän pohjavedessä esiintyy kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.

Ne viittaavat vuonna 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkivaikutuksiin: vuodosta peräisin olevaa vettä on varastoitu Kortelammen altaassa, joka näkyy alueen maaperän pohjavedessä muun muassa kohonneina rauta- ja sulfaattipitoisuuksia.


Terrafamen mukaan Kortelammen alueella tärkein toimenpide on nyt altaan vesivaraston vähittäinen purkaminen vedenkäsittelyn kautta vesistöön, minkä jälkeen myös altaan pohjalla olevat vesienkäsittelysakat voidaan poistaa. Terrafamen tavoite on, että allas saataisiin tyhjäksi ja altaan pohja päästäisiin puhdistamaan ensi vuoden aikana.

Selvityksen perusteella ensimmäisen vaiheen bioliuotusalueiden välissä olevalla alueella, jossa on hihnakuljettimet, maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat pieniä, eivätkä metallit ole liukoisessa muodossa. Sen sijaan alueen louhetäyttökerroksessa kulkevassa vedessä metallipitoisuudet olivat syksyllä 2016 ja alkuvuonna 2017 selvästi koholla. Varsinaisessa kalliopohjavedessä bioliuotusalueen lounaispuolelta havaitut pitoisuusmuutokset ovat vähäisempiä kuin louhetäytön vedessä.

Haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen voi selvityksen mukaan liittyä esimerkiksi toiminnan aikaisempiin häiriötilanteisiin bioliuotusalueilla. Terrafamen mukaan bioliuotusalueella louhostäyttökerroksessa liikkuvan veden määrää aiotaan rajoittaa, että ne eivät päädy bioliuotuskasojen alle.

Primääriliuotusalueella on myös niin sanottuja suojapumppauksia, joilla estetään kasan reuna-alueilla olevien kontaminoituneiden vesien pääsy ympäristöön. Selvityksen mukaan nämä toimenpiteet ovat riittäviä rajaamaan vaikutuksen primääriliuotusalueelle.

Kaivosalueella on tehty pohjavesitarkkailua vuodesta 2008 lähtien.

Aiemmissa tutkimuksissa Kortelammen alueen pohjavedessä on havaittu happamoitumistrendi ja kohonneita sulfaatti- ja metallipitoisuuksia vuodesta 2013 alkaen. Geologian tutkimuskeskus laati laajan pohjavesivesiselvityksen vuonna 2014, jossa yhtenä johtopäätöksenä oli, että primääriliuotusalueella voi olla kontaminaatiovaikutusta kasa-alueen lähiympäristössä.

Näiden havaintojen takia pohjaveden tilaa selvitettiin vuoden 2016 aikana keskittyen kaivospiirin lounaisosaan. Lisäksi selvitettiin ensimmäisen vaiheen bioliuotuskasojen välialueen kautta maaperään kohdistuvia päästöjä ja vaikutuksia alueen maaperän ja pohjaveden laatuun. Nyt tehdyssä tutkimuksessa hyödynnettiin aikaisempien tutkimusten tuloksia sekä otettiin myös uusia vesianalyysejä uusista näytepisteistä.

Terrafame jatkaa pohjavesivaikutusten seurantaa säännöllisessä ympäristötarkkailussa. Lisäksi Terrafame pyrkii tarkentamaan tutkimuksia erityisesti liuotuskasojen alapuolella olevassa louhetäytössä liikkuvan veden määrän ja laadun osalta.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »