REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Analyysi: Terrafame houkuttelee uraanilla ostajia kovan onnen kaivokselle

Pertti Granqvist
Piikkilanka-aidalla ympäröity, Ursus-nimeä kantava uraanilaitos seisoo nyt Talvivaaran tehdasalueen lounaiskulmassa ilman käyttölupaa.

Henripekka Kallio

Maria Kalliokoski

Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia toisti taas torstai-iltana Ylen A-talkissa, että yhtiö haluaa aloittaa uraanin talteenoton.

Uraani on valtion omistamalle Terrafamelle yksi lisäkeino markkinoida Talvivaaran perustamaa kaivosta yksityiselle rahalle. Sijoittajia on helpompi löytää, jos heille voi tarjota samassa paketissa myös uraanituloja.

Uraani alkaa olla ajankohtainen myös siksi, että Terrafamen on haettava uutta ympäristölupaa toiminnalleen elokuun loppuun 2017 mennessä. Uraanin talteenotto sisältyy kaivoksen ympäristövaikutusten arviointiin, jonka Terrafame aloittaa ensi viikolla.

Uraani olisi

Terrafamelle nikkelin ja sinkin rinnalla sivutuote, mutta merkittävä sellainen. Talvivaaran alkuperäisten suunnitelmien mukaan uraania olisi tuotettu 350–500 tonnia vuodessa, mikä lähestulkoon riittäisi kotimaisten ydinvoimaloiden tarpeeseen.

Terrafamen mukaan uraani on sille noin 40 miljoonan euron bisnes. Summaa voinee pitää suuntaa antavana, sillä asiaan vaikuttaa tuotannon määrä ja uraanin hinta.

Uraanirikasteen kilohinta oli huipussaan viime vuosikymmenen loppupuolella, mutta se on laskenut sittemmin alle puoleen parhaista noteerauksistaan. Nykyhinnoilla Terrafame saisi todennäköisesti toivomaansa vähemmän myyntituloja uraanistaan.

Terrafame on korostanut, että uraanikauppa olisi sille joka tapauksessa erittäin kannattavaa, eli liikevaihdosta merkittävä osa jäisi voitoksi. Kannattavuus nojaa siihen, ettei uraanintuotantoa varten tarvitse erikseen louhia malmia, vaan uraani saadaan talteen nikkelin ja sinkin tuotannon yhteydessä.

Toinen syy kannattavuuteen on se, että Terrafamella on lähes valmis uraanin talteenottolaitos Talvivaaran jäljiltä. Ursukseksi kutsutun laitoksen päärahoittaja oli kanadalainen uraaniyhtiö Cameco, ja Talvivaaran olisi pitänyt maksaa se takaisin uraanitoimituksina. Cameco menetti kuitenkin saatavansa Talvivaaran kaivosyhtiön konkurssissa.

Ratian mukaan uraanin talteenottolaitokseen on investoitu yhteensä 75 miljoonaa euroa, ja tuotannon aloittaminen vaatisi enää viiden miljoonan euron loppuinvestoinnin. Talteenottoon syntyisi muutamia kymmeniä työpaikkoja.

Uraanin talteenottoa voi perustella ympäristösyilläkin. Jos myrkyllinen ja radioaktiivinen raskasmetalli kerätään jalostettavaksi, se ei jää pyörimään kaivosalueelle tai poistovesiin. Uraania on Terrafamen kaivoksella hyvin pieninä pitoisuuksina: noin 17 milligrammaa louhitussa malmikilossa.

– Kaksi kolmasosaa palautuu malmin mukana sekundäärikasalle, joissa se liukenee ja saostuu, ja kolmasosa kipsisakka-altaalle. Hyvin pieni osuus menee tuotteen mukana asiakkaille, Terrafame Oy:n toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen kertoo Lännen Medialle.

Sekundäärikasoissa tapahtuu bioliuotuksen loppuliuotus, joka kestää muutaman vuoden. Yle kertoi perjantaina, että yksi Terrafamen asiakkaista erottaa parhaillaankin uraania Terrafamen myymistä tuotteista.

Talvivaaran kaivosyhtiön konkurssin alla marraskuussa 2012 kipsisakka-altaan vuotojen takia ympäristöön pääsi merkittävä määrä uraanipitoista vettä. Säteilyturvakeskus STUK alkoi valvoa kaivoksen ympäristön radioaktiivisuutta. Myös Kainuun ely-keskus seuraa kaivoksen ympäristön uraanipitoisuuksia, eikä niistä ei ole löytynyt nyttemmin huomautettavaa.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus myönsi keväällä 2011 äänin 11–6 Talvivaara Sotkamo Oy:lle luvan uraanin talteenottoon. Valtioneuvoston mukaan hanke oli yhteiskunnan kokonaisedun mukainen ja täytti ydin- ja säteilyturvallisuutta koskevat vaatimukset.

Ympäristöministeriö puolsi talteenottoa, joka pudottaisi kipsisakka-altaaseen päätyvän uraanin määrän kymmenesosaan. Muualta tuotavan uraanin talteenottoon Talvivaaralle ei annettu lupaa.

Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto valitti valtioneuvoston päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), joka joulukuussa 2013 palautti uraaniluvan uuteen käsittelyyn. Syynä oli yhtiön ajautuminen yrityssaneeraukseen ja myöhemmin konkurssiin.

Terrafame tarvitsee talteenottoon valtioneuvoston luvan lisäksi luvan EU:n ydinenergiayhteisöltä Euratomilta, ympäristöluvan Pohjois-Suomen avilta sekä käynnistämisluvan Säteilyturvakeskukselta.

Nopeaa taloudellista helpotusta uraanista ei ole Terrafamelle tulossa, sillä lupabyrokratiassa on ennemmin vuosien kuin kuukausien työ.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »