REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Ei oo surmmoo nimetöntä

Sittei oo surmmoo nimetöntä = ei voi aavistaa, mitä voi sattua

Nimi niettuun = erityisesti, nimenomaan

Käskeä kylään/pöytään = pyytää kylään/pöytään

Kieltää kahville = pyytää jäämään kahville

Vaikka kainuun murre poikkeaa yleiskielestä eniten ääntämyksensä vuoksi, ja enimmän osan oudoista sanoista ja sanonnoista tajuaa ulkopuolinenkin hetken mietittyään, ainakin Sotkamossa tuttu sanonta: Van sittei oo surmmoo nimetöntä on sitä kainuun kieltä, joka saattaa jäädä oudolta tyystin tajuamatta.

Sanonnan merkitys kun ei aukea sanojen merkitykset yhteen summaamalla.

Mistä sitten on kyse? Mitä kainuulainen kyseisellä sanonnalla manaa?

No ei mitään. Sanontaa käytetään maailman arvaamattomuuden ja elämän yllätyksellisyyden taivasteluun. Ja kainuulaisittain se tehdään tietenkin kääntäen. Sittei oo surmmoo nimetöntä päivitellään silloin, kun on sattunut nimenomaan asia, jota ei olisi voinut kuvitella etukäteen tapahtuvaksi, jolle ei ole antaa nimi niettuun nimeä.

Surma ei tarkoita sanonnassa välttämättä kuolemaa, vaikka sopi epäilemättä Helsingissä taannoin sattuneeseen tapaukseen, kun lehmuskujan puu kaatui ja surmasi ohi kävelleen opiskelijan.

Useammin sanonta liitetään kuitenkin arjen typeriin tapaturmiin, kuten siihen, kun pikkusisko paiskaa rantaleikissä kivellä isosiskon varpaan irtipoikki tai kun jo pysähtymässä olleen vanhan ajan ryskäpuimakoneen siivapyörästä olkituppoa nykäisseen nuoren miehen rukkanen takertuu pyörään ja peukalo repeää irti.

Nimi niettu on kainuulaista äänteillä leikittelyä. Ilmauksen merkitys on täsmälleen sama kuin yleiskielen mielikuvituksettoman nimenomaan-sanan. Ei kainuulainenkaan silti nimi niettuun kaikkea tee. Ilmaus sopii erityisen hyvin tapauksiin, jossa jotakuta on nimi niettuun kielletty jostakin asiasta, oikein tavvuuttamalla tavvuutettu ja korostettu asian tärkeyttä.

Nimi niettuun voi esimerkiksi käskeä kylään. Tai kysellä nimi niettuun jostakin asiasta.

Että kainuulainen käskee kylään ei tarkoita, etteikö kainuulainen osaisi olla kohtelias ja pyytäisi. Käskeminen ei ole komentamista vaan aivan neutraali ilmaus kyläilypynnön esittämiselle. Vieraita voidaan myös käskeä pöytään eikä heitä silloinkaan komennella.

Ulkopuoliselle kainuulaiset kyläilysäännöt voivat olla tosin oudot. Jos toinen tulee pikaisesti naapurista, saatetaan kysyä: Eikö ne kieltäny kahville?

Se ei suinkaan tarkoita, että hänen ei olisi annettu jäädä kahville vaan ihmetystä siitä, että häntä ei kielletty lähtemästä kahvia juomatta.

Taru Paavoseppä

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »