REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Hinnan kirossa

Korjuuttaa = korjauttaa
Ei oo hinnan kirossa = on edullinen
Tyhjjee parree = tyhjää parempi, edes jonkinlainen
Yhel lopulla = lähellä yhtä, joskus myös siinä yhden maissa

Kävin pari vuotta sitten suutarilla. Korjuutin käsilaukkuni, josta olivat saumat vain runsaan puolen vuoden käytön jälkeen ruvenneet ratkeamaan. Laukun myyjä oli arvellut, ettei siitä korjaamalla enää kalua saisi, kun käytännössä kaikki saumat olisi pitänyt ottaa auki. Hyvitykseksi saamani toisen laukun kangaspäällinen hiutui muutamassa vuodessa rikki. Vein siis hajonneen nahkalaukkuni suutarille.

Tämä pyöritteli laukkua hetken ja mutisi, eihän tässä tarvitse kuin ommella tuo ja tuo sauma ja ottaa tuosta vähän sisään.

Epäröiden kysyin, paljonko korjaus mahtaisi maksaa. ”Kymmenen euroa”, kuului vastaus.


Suuni loksahti varmaan ällistyksestä auki. Korjuutin samalla kahdet kengät, joiden pohja oli ruvennut

ärvöttämään

kärjestä irti. Kenkienkin korjaus maksoi kymmenen euroa parilta.

En voinut olla toteamatta, että no ei ollu kyllä hinnan kirossa.

Asiayhteydestä sanontaa tuntemattomallekin aukeaa, mistä on kyse. Siis, ettei ole hinnalla kirottu eli kallis vaan päinvastoin todella edullinen.

Sanontaa käytetään aina kielteisenä, että jokin ei ole hinnan kirossa. Ei koskaan toisinpäin, että jokin on hinnan kirossa.

Kerrotussa tapauksessa jälki oli priimaa. Niin laukku kuin kengätkin ovat käytössä yhä. Vaan jos jostakin ei ihan täydellistä tule, mutta käypä kuitenkin, sanotaan puolestaan, että se on tyhjjee parree, siis tyhjää parempi.

Oha se aena tyhjjee parree, vaikkei kummonen ookkaa.

Hinnan kirroon vielä sen verran, että yhtä hyvin voidaan sanoa, ettei jokin ole hinnalla pilattu. Tämä ilmaus tunnetaan yleiskielessäkin. Samoin kuin ilkeämieliset ilmaukset, ettei joku ole liialla älyllä tai kauneuvella pilattu.

Arja Kilpeläinen lähetti sähköpostia ja kysyi, mitä ihmettä mahtaa tarkoittaa, kun sanotaan esimerkiksi, että tullaan yhen lopulla. Sanontaa ovat käyttäneet hänen edesmennyt appensa Sotkamon Tipasojalta, samoin hänen miehensä sisarukset. Kilpeläiselle sanonta ei ole millään auennut, vaikka hän kertoo olleensa suvussa lähes 40 vuotta. Hän kysyy, tunnenko sanontaa ja onko kello em. ajankohtana vähän vaille yksi, vähän yli yksi vai lähellä kello kahta?

Sanonnan meritys on minulle selvä kuin pläkki, samoin sotkamolaiselle työtoverilleni. Se tarkoittaa, että ’lähellä yhtä’. Ilmausta käytetään, kun ei osata sanoa aivan tarkkaan moneltako, mutta osapuilleen yhden maissa tai vähän ennen. Vastaavasti kahen lopulla on lähellä kahta jne.

Vaalalaislähtöinen kollegakin tunsi sanonnan, mutta kertoi Kilpeläisen lailla aina ihmetelleensä, mitä kummaa se tarkoittaa. Kuhmolainen kollega oli kuullut sanonnan, mutta ei ollut varma merkityksestä. Savolaiselle työtoverilleni sanonnan merkityksestä ei ollut epäilystäkään.

Sanonta saattaa siis olla käytössä lähinnä maakunnan eteläosassa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »