REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Iha’ yhettömmiin

Yhettömmiin = loppu
Eppuuttelu = vastaan paneminen, esteleminen
Linjakas= linja-auto
Lopussaan = lopulta
Ylettömmiin = ylettömäksi, tolkuttomaksi, asiattomaksi
Ranki = laiha

”Kohtahan ne männööhi teällä jo iha’ yhettömmiin” on varsinkin maaseudulla viime vuosina taajaan kuultu ennustus. Lauseessa kuuluu ääretön pessimismi: ”yhettömmiin mäneminen” tarkoittaa, ettei mainittua asiaa ole enää ensinkään, yhtäkään kappaletta.

”Yhettömmiin” saattavat mennä niin talot kuin tavaratkin. Kyliltä ovat hävinneet kaupat, koulut, postit, linjakkaat ja lopussaan häviävät myös niiden viimeiset asiakkaat. Monen lajin taitajat ovat jo kadonneet. Seuraavaksi ”yhettömmiin” voi hävitä myös oleminen.

Niin kysymättä selvä kuin ilmaus yhettömästä kainuulaiselle onkin, jo savolaiselle se saattaa olla käsittämätön. Niin sillekin onnettomalle, jolle kainuulaismies haikaili, että ”kum meistä vanahosta aeka jättää, se mennöö teällä perällä elämä yhettömmiin”. Savolainen ei uskonut korviaan vaan päätyi arvaamaan puhujan sanoneen, että elämä ”männöö ylettömmiin”.

Arvaus ei osunut ihan kohdalleen.


Menee elämä monilla ”ylettömmiinni”. Olisin siltin valmis väittämään, että useammin yletöntä tai jopa säädytöntä elämää näkee kaupungissa kuin maalla. Ja mistäpä sitä ”tolokutonta elämätä” tyhjässä kylässä.

Jos monilla Kainuun kylillä on viime vuosina käynyt väkikato väen valuttua työn ja leveämmän elämän perään taajamiin, on kaitaisia vuosia eletty ennenkin. Kainuun nälkämaan maine saa vahvistusta monista yhä elävistä sanonnoista.

Miten ranki on se, mikä ”o laeha ku ruotokukko”, voi tietää vain, joka moisen evään on joskus eteensä saanut. Liekö ruotokukkoa sitten missään syöty vai onko se vain jonkun nokkelan sanasepon osuva tekele, ainakin Paltamossa sanonta tunnetaan.

Ja niin tiukassa elää nälän pelko kainuulaisen mielessä, ettei leveästi saa elää eikä höylisti jakaa tavaraa tai ruokaa pois silloinkaan, kun varaa olisi.

Monenko keittiössä pyörivän kainuulaislapsen korvissa eivät olisi katkerina särisseet aikuisten ”eppuuttelut ”maistipalojen ottamisesta. ”Nyt top tykkännään, eipä jaata tähettä peältä!”

Saman ohjeen saattaa saada aikuinenkin, jos arvelee, että tarjottavaa tuli laittaneeksi liiaksi ja on vaikka työntämässä osaa pitoja laittamassa olleiden matkaan. ”Ei peältä arvoa tähettä tehä”, kuten ainakin Paltamon suunnalla tiedetään.

Säästäväisyyttä korostaa myös tämän päivän ekoihmistenkin ajatusmaailman sopiva evästys: ”Ei suurta tulta pienen paan alle”.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »