REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Iliman aekusia

Iliman aekunen/aikunen = joutava , tyhjänpäiväinen

Iliman aekojjaan = joutessaan, varsin

Satraappi = (halventava) vallankäyttäjä

Pääministeri Juha Sipilän keskiviikkoinen televisiopuhe kohahdutti. Ei ehkä niinkään sisällöltään, kuin yhden erityisen sanonnan vuoksi, joka tuntui olevan etelän ihmisille ja – yllätys yllätys – myös monelle nuoremmalle kainuulaiselle outo.

Kyse on pääministerin puheensa loppupuolella käyttämästä ilmauksesta iliman aikusia. Tarkkaan ottaen pääministeri sanoi: Olemme hieman outo kansa – teemme mieluummin kuin puhumme iliman aikusia. Lehdet ovat kirjanneet sen muotoon ilmanaikuisia, mutta nimenomaan Sipilän puheessa käyttämä muoto on laajalti murteissa tuttu.

MTV:n uutispäätoimittaja Merja Ylä-Anttila ihasteli puheen jälkeisessä A-studiossa murreilmaisua. Hänelle ilmaus oli aivan uusi.

Mutta Puolangalta lähtöjään oleva Sipilä on käyttänyt sanontaa aiemminkin: muun muassa vappupuheessaan 2013 hän moitti iliman aikusta byrokratiaa, joka estää sairaanhoitajia ja opettajia tekemästä oikeita töitään. Keskustan Työpäivässä marraskuussa 2014 Sipilä totesi, että Ilimanaikusia puhheita ei sallita. Puhetta referoineen Suomenmaan mukaan kyse oli Oulun murteesta, mutta kyllä virke on yhtä lailla kainuuta ja savoakin.

Oikeastaan iliman aikunen on siis Sipilän varsin usein viljelemä ilmaus eikä suinkaan yksin Oulun murretta, jota sitäkin Oulussa opiskelleen, siellä uransa luoneen ja Kempeleessä asuneen Sipilän takkiin on taatusti tarttunut.

Itselleni iliman aikunen, iliman aekojjaan -ilmaukset on tuttuja jo lapsuudesta: Kuhah höpöttää iliman aekojjaa.

Savolaisista iisalmelaiset ovat omineet ilmauksen suorastaan mainoslauseekseen: Iisalamessa iliman aekojjaan. Lättähatulla lupsakkaasti, iliman aekojjaan Iisalameen! Hän on tolokku savolaenen, elikkä kutjake, rypläke ja viäkylä, suattaapa olla peräti Iisalamesta iliman aekojaan.

Että ilmaus ei ole Sipilän oma tai edes harvinainen, ei vähennä yhtään sen arvoa. On mukavaa, että pääministeritasolla käytetään värikästä kieltä ja murreilmauksia. Samaisessa televisiopuheessaan Sipilä totesi myös, ettei voisi koskaan antaa itselleen anteeksi, ”jos jätämme nyt tekemättä ja pudotamme kinttaat”.

Sipilä on hyvää kyyti luomassa kuvaa itsestään sattuvana sanailijana, onhan hän tuonut politiikans anastoon myös tarpeetonta viivyttelyä ja vatvomista tarkoittavan vatuloinnin ja jankuttamista tarkoittavan jappasun.

Paavo Lipposen tasolle Sipilä ei näillä ilmauksilla silti vielä pääse, Lipponenhan muun muassa nimitti maakuntalehtien päätoimittajia maakuntien satraapeiksi ja nosti esiin ilmaukset Näkeehän sen sokea Reettakin ja Nahkurin orsilla tavataan, jota Lipponen joko käytti itse väärin tai joka haluttiin tulkita väärin uhkaukseksi, vaikka ilmauksessa kyse on siitä, että tehtiin mitä tehtiin, kaikki lopulta päädytään kuoleman jälkeen erottelematta samoille nahkurin orsille. Ilmaus on hirtehinen yli Euroopan tunnettu hyvästijättö: Nahkurin orsilla tavataan (sanoi kettu sudelle).

Ai niin, jos joku ei siis tiedä, mitä iliman aekunen/aikunen tai iliman aekojjaan tarkoittavat, niin selvennetään hieman. Sipilän puheessa iliman aekusten puhuminen tarkoittaa joutavaa, tyhjänpäiväistä puhetta, sanahelinää, joka ei siis tuota mitään tulosta.

Iliman aekojaan Iisalameen tai Iisalamesta on taas alkusointua hyväksi käyttävä sanaleikki, iliman aekojaan kun tarkoittaa lähinnä, että joutessaan, ilman erityistä syytä, varsin.

Taru Paavoseppä

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »