REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Imeläpussi leuvan alla

Imeläpussi leuvan alla = yleensä lapsesta mutta myös aikuisesta käytetty sanonta, kun tätä hihityttää ja naurattaa ylettömästi
Pomppooli = makeinen
Kompiainen = makeinen
Kirkolla = kirkonkylässä

”Jo niillon imeläpussi leuvan alla”, sanotaan Kainuussa silloin, kun etenkin lapset hikattavat ja kikattavat ihan häiriöksi asti.

Imeläpussi saattaa olla seurausta ihan vain hyvästä mielestä ja vallatomuudesta, mutta riehaantumiseen yltävä hikattaminen voi olla ns. sokerihumalaakin. Tällöin imeläpussi-vertaus osuu enemmän kuin oikeaan.

Omassa lapsuudessani sai riehua kyllä ihan muista syistä, sillä makeisia ei lapsille monesti tarjottu.


”Otahan tyttö pomppoolia”

, oli lause, joka sai 50- ja vielä 60-luvullakin lapsen silmät säihkymään. Tämän päivän kainuulaislapsilta saattaisi tarjous kyllä jäädä tajuamatta, jos kohta ei ole

pomppoolissakaan

samaa lumoa kuin puoli vuosisataa sitten. Tuolloinhan karkkipäivä ei koittanut joka viikko vaan ainoastaan isän tai äidin kirkollakäyntipäivän jälkeen tai kun kylään tuli lapsia muistanut vieras. Meillä se oli yleensä mummo.

Sanana pomppooli olisi toki käypä edelleenkin. Itse asiassa EU-Suomessa jopa yleiskielen ruotsin kielestä lainattua karamellia ja kotoista makeista käypäsempikin, ovathan pomppoolin juuret Keski-Euroopassa. Saksassa makeinen on Bonbon, ranskaksi bonbon, ja on bonbon lainautunut myös englantiin.

Makeisilla on kainuun murteessa toinenkin vierasperäinen nimi: kompiainen. Sotien jälkeisen puutteen ajan elänyt kainuulaismies muisteli taannoin, että kompiaisiksi nimitettiin ainakin Pohjan koitto -nimisiä paperiin käärittyjä marmeladikaramelleja.

Kaenuun kieltä -palstalla kyselimme vuonna 1998 lukijoilta sanan alkuperää. Kajaanilainen Kari Hartikainen kertoi tuolloin hauskan tarinan, joka voi olla totta tai kansanetymologia. Tarinan mukaan kompiaisen olisivat tuoneet oululaiset merimiehet viime vuosisadan alussa Ranskasta. Heidän ostaessaan tuliaiskaramelleja olisi myyjä kysynyt ”Combien?” eli ’kuinka paljon’. Merimiehet olivat kuitenkin luulleet sanan tarkoittavan itse karamellejä.

Kun makean tuliaisen nimeä sitten udeltiin kotiin palanneilta, nämä olisivat vastanneet, että ”ne oj jottaen kompijaesia”.

Jauhomaiset mentolilta maistuneet puristemakeiset, ns. kirkkopastillit tai uskovaisten pastillit olivat sen sijaan pomppooleja.

Imeläpussista vielä sen verran, että kyllä se voi olla leuan alla aikuisillakin, jos näitä hihityttää ja naurattaa niin, että se alkaa jo kummastuttaa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »