REFRRER:path /

Luonto

Luonto-aiheessa kerromme luontoon liittyvistä asioista monipuolisesti. Kainuun luonnonmaisemaa värittävät metsät, vesistöt, vaarat ja suot. Metsistämme löytyy valtava määrä erilaisia luonnonantimia, kuten marjoja, riistaa ja kalaa. Kainuulaiseen luontoon kuuluvat oleellisesti myös suurpedot.

« »
Tiina Törmänen
Revontulia Tiina Törmäsen kuvaamana.

Joko olisi aika Kainuun revontulimatkailulle?

Kuhmossa järjestetään seminaari, jossa huipputason asiantuntijat kertovat revontulitutkimuksistaan.Keskustelussa pohditaan revontulia ja Kainuun matkailua.

Tanja Nuotio

Kainuussa ei ole juurikaan hyödynnetty revontulia matkailussa, mutta tilanne on muuttumassa.

– Kainuussa aletaan suuntautua siihen, että revontulia halutaan hyödyntää, Juminkeko-säätiön kulttuurituottaja Olga Zaitseva muotoilee.

Siitä osoituksena on tulevana sunnuntaina Kuhmossa pidettävä revontuliseminaari. Se on herättänyt kovasti kiinnostusta ennakkoon.

Kaikille avoimen seminaarin järjestää Juminkeko-säätiö yhteistyössä Kainuun liiton kanssa.


Kuhmossa saadaan tietoutta pohjoisen kiehtovasta valoilmiöstä tieteen, taiteen ja kansanuskomusten näkökulmasta. Luennoitsijat ovat alansa parhaita asiantuntijoita.

Revontulien äänistä on väitelty vuosisatojen ajan. Vasta tänä vuonna tiede on onnistunut löytämään vastauksen tähän kysymykseen.

Aalto-yliopiston akustiikan professori Unto K. Laine on työryhmineen selvittänyt, mistä revontulten yhteydessä kuuluvat äänet ovat syntyneet. Laine esittelee Kuhmossa tuoreita tutkimustuloksia.

Revontulitutkimuksen historiasta väitellyt FT Päivi Pihlaja Helsingin yliopistosta kertoo, miten tiede on eri aikoina lähestynyt revontulia.

Kansanrunousarkiston pitkäaikaisena johtajana toiminut professori Pekka Laaksonen kertoo, minkälaisia uskomuksia eri kansoilla on ollut revontulista ja miten revontulet ovat heijastuneet vanhimpaan perinteeseemme eli runolauluun.

Valokuvaaja Antti Haataja taas käsittelee revontulien tallentamiseen liittyviä kysymyksiä. Hänellä on kokemusta myös revontulien äänistä. Haataja käsittelee kokemuksiaan erityisesti Lapista, jossa hän on kuvannut paljon.

Revontulista on kasvamassa varsinkin Aasian ja Keski-Euroopan suuntaan luontomatkailun vetonaula.

Visit Finland tiedotti elokuussa, että japanilaismatkailijoiden määrät kasvavat Suomessa selvästi nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.

– Helsingin jälkeen suosituin vierailukohde oli Lappi, jossa erityisesti revontulimatkailu on kasvanut vuosi vuodelta. Visit Finlandin uusi revontulikampanja houkuttelee japanilaisia aloittamaan revontulimatkat jo alkusyksystä, Visit Finlandin vt. markkinointipäällikkö Anne Lind kertoi.

– Revontulet ovat talvimatkailumme valttikortteja, ja ne yhdistetään vahvasti sydäntalveen ja lumisiin maisemiin. Lapin talvisilla revontulimatkoilla on hyvin kysyntää, mutta yritämme nyt lisätä syksyn matkojen myyntiä.

Japanilaisten revontulimatkailun pääkohteina ovat Inari ja Levi. Revontulien metsästäjiä saapuu Suomeen paljon myös Keski- ja Etelä-Euroopasta levittäytyen moniin eri kohteisiin.

Visit Finlandin mukaan maaginen luonnonilmiö kiinnostaa erityisesti japanilaisturisteja.

Visit Finlandin heinäkuussa käynnistämän uuden markkinointikampanjan pääkohderyhmää ovat varakkaat 25–35-vuotiaat kaupungissa asuvat japanilaisnaiset, jotka haaveilevat matkailusta ja uusista kokemuksista.

Japanilaismatkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet Suomessa muita Pohjoismaita selvästi enemmän. Viime vuonna he yöpyivät Suomessa yli tuplasti enemmän kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa.

Seminaarin yhteydessä tutustutaan myös Juminkeossa esillä olevaan näyttelyyn Kaikki riippuu auringosta eli kuvanveistäjä Tuula Karjalainin maalauksiin, veistoksiin ja installaatioihin.

Lisäksi tutustutaan kahden äänitaiteilijan, ranskalaisen Nicolas Perretin ja italialaisen Silvia Plonerin äänidokumenttiin sekä valokuvaaja Tiina Törmäsen revontulikuviin ja -videoon.

Kaikki seminaarin alustajat osallistuvat loppukeskusteluun, jossa käsitellään myös sitä, miten Kainuu voi varautua revontulimatkailuun.

Revontulet ovat talvimatkailumme valttikortteja, ja ne yhdistetään vahvasti sydäntalveen ja lumisiin maisemiin. Lapin talvisilla revontulimatkoilla on hyvin kysyntää, mutta yritämme nyt lisätä syksyn myyntiä.

Anne Lind

Visit Finlandinvt. markkinointipäällikkö

Japanilaisten revontulimatkailun pääkohteina ovat Inari ja Levi. Revontulien metsästäjiä saapuu Suomeen paljon myös Keski- ja Etelä-Euroopasta levittäytyen moniin eri kohteisiin.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti


Lue lisää aiheesta

« »

Mitä?

Revontulet

Revontulet ovat askarruttaneet ihmismieltä kautta aikojen.

Ne ovat syvällä pohjoisten kansojen mytologiassa; niissä on nähty erilaisia ennusmerkkejä tai varoituksia ja niillä on selitetty monia luonnonilmiöitä, kuten muuttolintujen katoamista syksyisin ja paluuta keväisin.

Kansat ympäri maailmaa ovat selittäneet taivaalla roihuavat revontulet eri tavalla: Pohjolan portit, ketun tai peuran karvaa hangattaessa lähtevät säkenet, valaskalan karvaisista turkissuomuista taivaalle heijastuva auringon valo tai sen suusta pursuavat tulisoihdut sekä taivaaseen ilmestyvät kansaa varoittavat ennusmerkit.

Mitä nykyaikainen ihminen tietää revontulista, joita monesti näkee esimerkiksi Suomen pohjoisalueilla, kun hiljaisella pakkasyöllä näkee revontulien hitaasti leviävän ylhäällä ripotellen kelmeän vihreitä helmiä taivaaseen?

Revontulien näkemisen jälkeen on vaikea jäädä välinpitämättömäksi. Mutta kuinka paljon tiedämme niistä?

Lähde: Juminkeko