REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Jyrkkälaetassie

Jyrkkälaetanen = ehdoton, ankara, peräänantamaton
äökkäpeä = jääräpää, helposti tulistuva
tolikka, tokero = todella typerä, neuvoja kuuntelematon, yksinkertainen, taitamaton

Viime palstalla käsitelty suoranuottinen on urautunut, peräänantamaton ja jääräpäinenkin.

Mutta vielä tiukempi on ihminen, jota mainitaan jyrkkälaetaseksi. Mielipiteissään hän on sananmukaisesti jyrkkä, ankara, ehdoton ja jääräpäinen, aivan kuin astia, josta ei pääse ylös millään.

Ahdasmielisyyttäkin jyrkkälaetaseen voi liittyä. Jyrkkälaetanen ei suvaitse mitään muita näkökantoja kuin omansa. Jyrkkälaetanen myös tulistuu helposti.

Ei parreisi olla nii jyrkkälaetanen, paremmim pärjjeisi, jos suvahtisi muittaa.

Todellinen änkyrä on taas ihminen, jota kainuulaisittain niin somasti mainitaan äökkäpeäksi.

Äökkäpeä on nimittäin tosi jäärä ja myös tulisieluinen. Semmoinen, joka kiivastuu vähästä ja jota on parasta olla ärsyttämättä, jos meinaa saada asiat rullaamaan. Äökkäpeän on parempi antaa olla siinä luulosssa, että idea on tämän oma, sillä, kuten jo sanasta itsestään kuuluu: äökkäpeänkään päätä ei hevillä käännetä.

Se on nii äökkäpeä, jottei sem peätä keännä raotakangellakkaa.

Kun nyt alettu ruotia kainuulaisia ilmauksia eri luonteenpiirteille, ja käsitelty nimenomaan näitä negatiivisempia ilmauksia, niin jatketaan vielä tolikan ja tokeron verran. Niitä yksinkertaisemmiksi ei ihmistä voi Kainuussa haukkua.

Kaekellaesta tolikkata! Sennii tolikka! saatetaan tokaista, kun toinen ei ole tehnyt aioita niin kuin pitäisi.

Tolikka -määritelmä ei rajoitu ihmisiin: Lehmän tolikka, minkä teki!

Ylä-Kainuussa tunnetaan myös hauska ilmaus hauen tolikka, haukea kun pidetään kuulemma kalastajapiireissä vähän yksinkertaisena kalana.

Liki samaa kuin tolikka tarkoittaa myös tokero. Tämä on sanojasta yksinkertainen, ei kuuntele neuvoja tai jos kuunteleekin, ei osaa ottaa niistä opikseen.

Tokeroon liittyy myös annos kömpelöyttä, tokero ei ole puhujan mielestä järin taitava sen enempää henkisiltä kuin kädenkään taidoiltaan.

Tokeroon littyvät verbit tokrata ja tokertoa. Jos joku kysyy: Mitä työ nyt ootta tokranna/tokertanna? ei jäljen odoteta olevan todellakaan hääppöistä vaan ikään kuin lapsen tekemää. Elekkee tok-

rata sem puukon kansa?

Tolikkaa ja tokeroa onkin käytetty erityisesti lasta tai nuorta haukuttaessa. Ikävä kyllä, sillä tolikaksi tai tokeroksi nimittäminen vie itsetunnon tehokkaasti.

Taru Paavoseppä

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »