REFRRER:path /
Hannu Mustonen
Maija Pihlajamäki osallistui Kajaanissa Jytyn syyspäiville, kuten myös STTK:n Antti Palola ja paikallinen pääluottamusmies Ella Kiljunen.

Jytyn Pihlajamäki: Kajaste varoittava esimerkki

Maakuntien ja kuntien syytä miettiä tarkkaan ulkoistamisen tai yhtiöittämisen järkevyyttä.

Hannu Mustonen

Maakuntien ja kuntien on syytä miettiä tarkkaan ulkoistamisen tai yhtiöittämisen järkevyyttä, kun ne puntaroivat sote- ja maakuntauudistuksen myötä tukipalveluittensa, kuten talous-, palkka- ja tietohallinnon, järjestämistä. Näin näkee Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki esimerkiksi Kajaanin epäonnistuneen Kajaste-hankkeen perusteella.

Aikaisemmat kokemukset kielivät, että ulkoistamis-, yhtiöittämis- ja keskittämisratkaisut eivät välttämättä tuota tavoiteltuja kustannussäästöjä, vaan pahimmassa tapauksessa ne johtavat ankarasti koettelevaan lisälaskuun.

– Näin kävi viimeisimpänä Kajaanin kaupungissa, jossa tukipalvelut siirrettiin Kainuun sotelta Kunnan Taitoa Oy:lle, Pihlajamäki viittaa Kajaste-hankkeeseen, jossa kaupunki vaihtoi talous-, palkanlaskenta- ja henkilöstöhallintopalvelujen tuottajaa.

Pihlajamäen mukaan suurimpia ongelmia aiheuttavat yleensäkin yhteiset tietojärjestelmät ja niiden uudistamisesta koituva räjähdysmäinen kustannuskasvu. Kainuun soten, Kainuun liiton ja NordLabin jytyläisten pääluottamusmies Ella Kiljunen muistuttaa, että lisälaskuihin palava raha voitaisiin käyttää olemassa olevien toimintojen kehittämiseen ja työtekijöiden palkkaamiseen.

Kainuu antaa toisaalta hyvääkin esimerkkiä juuri sen vuoksi, että Kainuun sote tuottaa maakunnan kunnille talous-, palkanlaskenta- ja henkilöstöhallintopalveluja. Pihlajamäen mielestä maakuntien ja kuntien kannattaisi tuottaa palvelunsa yhteisesti niin, että työpaikat säilyvät alueella.

– Kainuu on hyvä malli siitä, miten se voidaan toteuttaa. Kun katsoo valtakunnallisesti, niin tässä on ollut yksi koelaboratorio.

Pihlajamäki muistuttaa perustuslakivaliokunnan linjauksesta, että maakunnalla tulee olla oikeus tuottaa sote-palveluita eikä niitä ole pakko siirtää erillisiin yhtiöihin. Ylipäätään Pihlajamäki ei ymmärrä yhtiöittämishinkua, kun kunnissa on tehostamiseen ja yhteistyöhön kykenevää osaavaa työvoimaa.

Kiljusen mukaan kainuulaiset jytyläiset toivovat, että nykyinen systeemi voisi jatkua eikä resursseja tarvitsisi käyttää epävarmoihin uudistuksiin. Joka tapauksessa palvelujen järjestämistavan pitäisi selvitä mahdollisimman pian.

– Jäsenistö on hirveän suuressa epävarmuudessa. Jatkavatko he kunnissa vai siirtyvätkö jonnekin? Siirtyvätkö he maakuntaan vai onko tämä sitä porukkaa, joka kootaan yhteen ja ruvetaan yhtiöittämään, Pihlajamäki kuvaa.

Varmaa on se, että Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vaatii tulevissa sopimusneuvotteluissa palkkauksen parantamista.

– Maltillisilla ratkaisuilla on tultu työnantajaa vastaan niin, että meidän jäsenistön ostovoima alkaa jo kärsiä.

Vaatimusten määrittelemiseksi Jyty seuraa ensin yksityisen puolen neuvottelutuloksia, mutta korotusten on oltava euromääräisiä.

– Meidän jäsenistöllä on niin pienet palkat, että prosentuaalinen korotus ei tunnu missään. Julkisella sektorilla on rasitteena vielä lomarahaleikkaus ja kyllä me haemme sille kompensaatiota.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti