REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Kaekki äemät hatussa, osa 2

Jostain syystä ei 30.4. julkaistusta murrepalstasta Kaekki äemät hatussa, osa 2 ei näkynyt verkossa kuin otsikko. Tässä juttu nyt siis uudelleen.

Edellisellä kerralla käsittelin sanontaa Kaikki äemät hatussa. Samalla lupasin jatkaa aiheesta. Suomen kansa kun on viime vuosina suorastaan tehtaillut näppäriä ja vähemmän näppäriä ilmauksia sille, millainen joku toinen on puhujan mielestä hoksottimiltaan

Omassa lapsuudessani ja nuoruudessani sanottiin vain tylsästi, että jollae o ruuvvit löysällä tai että hällä luisttaa hihna, kaekki ei oo kotona tai että meitton monneen junaan ja osa on jeäny asemallehi. Myös itsestä saatettiin sanoa, että on jonkun asian suhteen pihalla ku lumiukko.

Nyt Internet – tuo pohjaton tarpeellisen ja tarpeettoman tiedon lähde – pursuaa uusia vertauksia. Suhteellisen nopealla haulla löysin niitä toistasataa.

Muutaman vuoden takainen kielikuva, että jollakulla eivät ole kaikki muumit laaksossa, on harmiton, jopa hauska, vaikka kuulostaakin jo vähän kulahtaneelta. Samoin se, ettei joku ole penaalin terävin kynä, millä muuten on vastineensa niin saksassa kuin englannissakin eli sanonta lienee lainautunut niistä meille.

varsin kotitekoisilta kuulostavat kuitenkin sanonnat, että toisella eivät ehkä ole kaikki lepakot tapulissa, kaikki matot suorassa, kaikki legot linnassa, kaikki Idolsit finaalissa tai kaikki intiaanit kanootissa. Tämän lajin ilmauksia löytyy kymmenittäin.

Avantokin voi olla jäässä, pelkkä käki pesässä, benjiköysi liian pitkä tai puomit on alhaalla, valot vilkkuu mutta juna ei tule.

Ilmeisesti Salatut elämät -televisiosarjan peliriippuvuudesta kärsineeseen hahmoon Ismo Laitelaan viitataan, kun todetaan, ettei oo ismot kasinolla.

Golfareita koskettanee sanonta, että puuttuu pari mailaa bägistä. Veneilijät puolestaan tietävät, miten ahtaalla ollaan, jos potkuri ei yllä veteen asti tai molemmat airot eivät ole veneessä.

Hidasälyisemmästä voidaan myös arvella, ettei hissi nouse ylös asti. Tai sitten ovat pölyt pyyhkimättä ylähyllyltä.

Joissakin sanonnoissa hakee ilkkuja syitä toisen lapsuudesta.

Jos ilmaukset, että jollakulla on ollut pienenä vähän leluja ja nekin patterin välissä tai pienenä kireä pipo, puiset lelut, ikkuna metsään päin ja kumpparit väärissä jaloissa saattaisivat tuntua vielä kohdetta ymmärtäviltä, kielikuva, että puhuttua on kannettu pienenä jenkkikassissa ja jätetty nostamatta kantojen kohdalla on kertakaikkisen ilkeä.

Suoraan mielenterveyteen viitataan toteamalla, että lääkkeet ovat jääneet ottamatta tai että aamu- ja iltalääkkeet ovat menneet sekaisin.

Eivätkä nuo ole edes pahimpia.

En voikaan olla ajattelematta, että samalla, kun käytöstavat ovat löyhtyneet, ilkiteot yleistyneet ja väkivalta raa´istunut, myös kielen tasolla ovat suomalaiset muuttuneet aiempaa pahantahtoisemmiksi.

Vaikka jotkut sanonnoista ovat toki nokkelia, aina ei kielen runsaus ole kielen rikkautta.

Taru Paavoseppä

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »