REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Kaenuuta se myökin on

Myö, työ, hyö = me, te, he osassa Kainuuta.

Lueskelin yhtenä iltana lukijoiden kommentteja Kainuun Sanomien verkkosivuilla julkaistuihin Murreavain-kirjoituksiin. En yllättynyt, että myö, työ, hyö -muodot olivat saaneet kovasti vastaväitteitä.

Ihmisillä on näet tapana pitää ainoana oikeana murteena juuri sen kunnan tai kylän murretta, jota itse puhuu, ja nyt näin oli käynyt. Kainuun murrealue ei kuitenkaan seuraa maakuntarajaa.

Kiivaimmat kommentoijat moittivat, ettei kirjoituksessa Missäpä kävijä? ole mitään kainuuta, sillä persoonapronominit myö, työ ja hyö eivät kuulu heidän mukaansa kainuun murteeseen vaan ovat savoa. Työ, hyö ja myö ovat savolaesten puhetta. Nyt meni ihan mehtään tämä juttu, kirjoittaa nimetön kommentoija.

Nimimerkki Puolankalaissyntyinen taas toteaa: No ei missää nimessä sano puolankalaesetkaa että ”työ” muuten ku töestä eli tekemisistään puhhuissaan.

Selvästi Ylä-Kainuusta kotoisin oleva Mannisen mölöhö kirjoittaa: Tosijaankkaan työ ja myö ei oo kaennuuta van savvoa. Kaennuussa käötettään ihan ylleiskielen pronomineja. Oon huomannu että semmoset kaennuulaeset, jotka ei normmaalisti kovin murtteellisesti puhu, tuppovvaa käöttämmään savolaessie ja karjalaessie mie, sie, työ, myö pronomineja sillon kun yrittäät mukamas oekkein korosttoa kaennuulaesuuttaan.

Suomussalmelainen taas tähdentää, että Suomussalmella ei kyllä minun mielestä käytetty sanaa työ ja myö 1950-1960 luvulla kun asuin siellä vielä.

Väärin. Ja oikein.

Vaikka murre on kansankieltä, eri murteille on myös tarkat tieteelliset määritelmät eivätkä monikon persoonapronominien muodot ole kainuulle keskeisimmät. Ehkäpä kaikkein paras kainuun murteen tuntija oli edesmennyt professori Alpo Räisänen. Syntyjään suomussalmelainen Räisänen keräsi ja tutki kainuun murretta 1950-luvun lopusta liki kuolemaansa vuonna 2011 saakka. Hän on julkaissut lukuisia kainuun murretta koskevia tutkimuksia ja teoksia.

Vuonna 1982 ilmestyneessä Kainuun murteiden ja nimistön oppaassa Räisänen kirjoittaa, että monikon persoonapronominien myö, työ ja hyö esiintymisen suhteen Kainuu menee kahtia. Muotoja myö, työ ja hyö tavataan Räisäsen mukaan Kainuun kaakkoisosassa siten, että alueeseen kuuluvat Kuhmo ja Sotkamo kokonaan, Kajaanin Lahnaskylä, Paltamon Härmänmäki, Ristijärven ja Hyrynsalmen itäpuoliskot kirkonkyliä myöten sekä Suomussalmen Vuokki.

Eli kritisoijat ovat oikeassa siinä, että Puolangalla ei sanota: Tulittako työ kylältä? Mutta vaikkapa Sotkamossa, Kuhmossa ja Ristijärven itälaidalla se on ihan käypää kainuuta.

Kuten toinen nimetön kommentoija toteaa: Minä assuin Kuhmossa ja koulut siellä kävin ni siellä kaekki tutut sano jos meni jonnehhi ni: minne työ määttä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »