REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Kahav vilijalla

Kahav vilijalla = hankkia saalista niin, että se jaetaan kahtia
Kehtuu = kehtaaminen
Vilja / vilija = yleensä sato, myös metsästä saatava saalis, kuten marjat ja sienet
Väkivelekasilla = tehdä töitä vastavuoroin yl. naapurusten kesken

On se aika vuodesta, jolloin peruskainuulainen painuu kellariin ja päästää irti sisällään piilevän hamsterin. Siis ne päästävät, jotka ovat olleet ahkeria, ne jotka vuonna vuotusna kykkivät marjamättäillä, ryyhältävät hiki päässä sienten perässä vaaran rintuusta, kuhkivat taimikolla, haalaavat sankkojaan kuka pyörän sangassa, kuka selkään viritetyssä kantotelineessä ja jatkavat voimia kysyvää, mutta palkitsevaa urakkaansa keittiössä perkaussankon ja hellan ääressä.

Aivan näppejään nuolemaan ei välttämättä tarvitse jäädä niidenkään, joilla ei kehtuuta urakkaan riitä. Jos nimittäin on sattunut tietämään hyvän marikon tai oivan sienipaikan, on hyvinkin voinut yhyttää sellaisen, joka apajalle päästessään on suostunut poimimaan kahav vilijalla.


Ilmaus tunnetaan ainakin Paltamossa, mistä päättäen siellä ei kateus vie kaloja vedestä. Kahav vilijalla

kun tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että saalis pistetään kahtia: marikkoonsa päästäjä saa puolet, poimija puolet. Kumpikin hyötyy.

Yhtä hyvin kahav vilija soveltui myös kaupunkiyhteisössä jo henkitoreissaan kituvaan ja maaseudullakin yhä harvinaisempaan naapuriapuun ja yhteisomistukseen. Esimerkiksi vanhan ajan puimakone, rysky, vedettiin talon pihasta toiseen ja kun sakkia oli enemmän, puitiin vuoroon toisessa, vuoroon toisessa talossa nättiin elot nättiin kummallehi. Nuoruudessani yhteisomistuksessa oli muutakin, mm. painepesuri.

Puimurin yhteyden vilijaan ymmärtää, mutta mitä eloilla on marjojen ja pesurin kanssa tekemistä?

Vilja / vilija ei tarkoita Kainuussa pelkästään pellolla kasvavaa ravintoa vaan myös muuta satoa, kuten metsästä saatavaa saalista, riistaa, marjoja, sieniä. Ja saalista se on hyvin tehty siivouskin.

Kahav viljaa yleisemmin tunnettua naapuriapua on kuitenkin väkivelekasilla olo. Väkiveleka tasautuu pitemmällä aikajaksolla kuin se mikä kahav vilijan jaetaan. Väkivelassa jaettavana on vain kunkin työpanos. Maksun aika tulee silloin, kun toisella on siihen tarvis eikä vaihdon suhdetta mitatessa olla nöpönuukia. Kun yksi auttaa toista potunnostossa, voi toinen tulla vastavuoroisesti vaikkapa kasakaksi teurastuksiin.

Milloin ”velka” on maksettu, on niitä asioita, jotka vain tiedetään. Yleensä velkaa on aina vähän kumpaankin suuntaan.

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »