REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Kaikki äemät hatussa, osa 1

Kaekki äemät hatussa = asiat järjestyksessä
Äemä= vars. suutarin iso särmikäs neula, myös suurisilmäinen tukeva toppuuneula
Ossaella = arvailla
Vilttihattu = huopahattu

Pyhäjokinen kollega kertoi jokunen aika sitten ihastuneena Sotkamossa kuulemastaan ilmauksesta Nyt on kaekki äemät hatussa. Sanonnan käyttäjä oli tarkoittanut sitä, että kaikki asiat olivat vihdoin järjestyksessä. Työtoverini ossaeli, että sanonta olisi voinut syntyä, kun joku suutari on löytänyt kaikki äimänsä ja konkreettisesti pujottanut ne talteen vilttihattuunsa, jota ehkä käytti työssään.

Kun yleiskielen sana äimäkään ei liene nuoremmalle väelle tuttu, epäili kollegani, että sanontakin lienee varsin vanha. Äimä, kainuuksi siis äemä, tarkoittaa tukevaa suutarin nahan ompeluun käyttämää neulaa, eikä niitä viljalti enää liene, kun ei ole juuri suutareitakaan. Kotonani äemäksi kyllä sanottiin myös paksua toppuuneulaa, jolla parsittiin sukat ja jonka ison silmän läpi sai paksun villalangan kulkemaan.

Äimään liitetään niin ikään sanonta Olla äimänä, ’olla todella hämmästynyt’. Sanonnan arvellaan juontuvan siitä, että oikein ällistyneellä ihmisellä saattaa suu loksahtaa auki, mikä luo mielikuvan isosta neulan silmästä.

Koko maassa tunnetaan erikoinen sanonta olla äimän käkenä, jolle ei tuntuisi äkkipäätä löytyvän järkevää selitystä. Kirjallisuudentutkija ja kriitikko Lasse Koskela selvittää Kotuksen sivulla, että äimän käki on yhdistelmä kahdesta vanhasta sanonnasta: olla äimänä (siis hämmästynyt) ja olla käkenä (olla tukevahkosti humalassa).

Koskelan mukaan äimän käki -sanonnan tunnetuksi tuloa vauhditti se, kun muutama vuosi sitten poliitikko Reijo Käkelä käytti sitä vauhdikkaasti televisiohaastattelussa.

Todellisuudessa Äimän käki -ilmaus levisi julkisuuteen kyllä jo 80-luvulla, kun paljastui, että SKDL:n Helsingin kaupunginvaltuuston tuolloinen puheenjohtaja Pekka Saarnio oli ottanut vastaan kahdelta yritykseltä kaavamuutoksen vauhdittamiseksi saamansa 30 000 markan rahakuoren.

Vaikkei Saarnio pitänyt itse rahoja vaan antoi ne puolueensa vaalityöhön, nousi asiasta luonnollisesti kohu. Saarnio myönsi kaiken, ilmoitti olevansa Äimän käkenä ja pahoitteli sinisilmäisyyttään.

Mahdollisesti koko ilmauskin syntyi juuri tuolloin – hämillään olleen Saarnion sotkiessa kaksi vanhaa sanontaa.

Parin viime vuosikymmenen ajan Suomen kansa on osoittanut varsinaista kekseliäisyyttä sen ilmaisemiseen, ovatko kaikki asiat kohdallaan vai eivät. Näin erityisesti, kun halutaan määritellä toisen ihmisen järkevyyttä.

Sanontojen kirjo on niin herkullinen, että en malta olla kajoamatta aiheeseen. Ensi viikon murrepalstalla esittelen siis valikoiman uusia ilmauksia sen kuvaamiseen, millaiseksi toisen älykkyys arvioidaan, vaikka sanonnat eivät erityisesti kainuun murretta olekaan.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »