REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Kintaskäessä tehty

Kintaskäessä = kehnosti, tökerösti
Mykymuori = vanha ja huonokuntoinen nainen
Käyvä nättiin = käydä näppärästi
Luottaa = onnistua
Käetön = taitamaton, avuton, osaamaton
Rohmakka, romakka = perso, halukas, ahnas, innokas
Rutto ruualle= ahnas, perso

Niin ahkeria ja osaavia kuin kainuulaiset etenkin kädentaidoissa ovatkin, aina ei kaikki kuitenkaan satu ihan pilkulleen. Nyky-yleiskielessä puhutaan maanantaikappaleesta, kun joku tuote osoittautuu sudeksi tai särkyy jo uutena. Kainuulainen saattaa silloin tokaista, että se on kintaskäessä tehty.

Ilmaus on mojova: kukapa se kintaskädessä yhtä hyvään ja tarkkaan lopputulokseen pystyisi kuin paljain käsin näpräämällä.

Jos jollakulla taas menevät asiat alusta asti sotkuun, näpsäkkä on siihen tokaista, että se sotkeottuu kum mykymuori paettaasa.

Vaikkei tiedäkään, kuka tai millainen sananparren mykymuori on, saa ensimmäistäkin kertaa ilmauksen kuuleva käsityksen, että toivotonta tekeminen on, jos ei paidastakaan ulos pääse tai päälle saa.


Jo aiemmin (12.9.15) sivusin tällä palstalla sanontaa käyvä nättiin

. Kyseessä on kehu. Eli jos joku käy toiselta nättiin, on hän työssä osaava, tekee homman joutuisasti, näppärästi.

No sehän sulta nättiin kävi.

Nättiin-sanalla ei näet ole kainuun murteessa mitään tai hyvin vähän tekemistä kauneuden kanssa. Toki nättiä katseltavaahan se on sekin, kun joku on oikein taitava.

Vaan millainen on se, jolla ei tahdo tekeminen luottaa sitten millään, ihminen, joka ei näytä osaavan yksinkertaisiakaan asioita? Sellainen on kainuulaisen suussa käetön.

Nii ovat käettömmie nämä nykyset nuoret, jotta aennaa soapi olla jeleppoomassa, ei osata puuroakkaa keitteä, häävimmistä laetoksista puhumattakkaa.

Esimerkkiä ei pidä ottaa ainoana totuutena. Totta puhuen käettömmie ihmissie löytyy kyllä vähän joka ikäluokasta ja niin kaupungista kuin maaltakin.

Työteliäälle ja osaavalle ihmiselle on toki osuvia sanontoja hänellekin, kainuulainenhan arvostaa työn tekemistä, roatamista, enemmän kuin mitään.

Nopeasti syövästä ja nopeasti työnsä tekevästä on parikin sanapartta.

Jos on rohmakka ruualle, niin on romakka työlleen. Jos on rutto ruualle, niin on perso työlle.

Murreavain jää nyt muiden painetussa lehdessä samalla aukeamalla olevien palstojen tavoin kesätauolle. Palataan murteen pariin jälleen syksyllä.

Edit 29.5.: Täsmennetty tietoa kesätauosta.

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »