REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Korkeista toiveista kipsisakkakatastrofiin – Terrafamen tarinassa on ollut monta vaihetta

Sotkamon Talvivaarassa sijaitsevaa kaivosta pidettiin perustamisvaiheessa Kainuun kultakimpaleena.

Teijo Määttänen/arkisto
Talvivaaran kaivoksella on käynyt korkea-arvoisia vieraita. Vuonna 2008 kaivoksella vieraili silloin tasavallan presidentti Tarja Halonen puolisoineen.

Daniel Wallenius

Vuosikymmeniä sitten Sotkamon Talvivaarasta löydettyä nikkeliesiintymää alettiin tutkia toden teolla 1970-luvun lopulla. Outokummun omistamaa esiintymää ei kuitenkaan tuolloin nähty kannattavaksi, eikä kaivostoimintaa syntynyt.

Vuonna 2004 Outokumpu myi Talvivaaran kaivosoikeudet ja tutkimusaineistot hanketta varten perustetulle Talvivaara Projekti Oy:lle. Outokummulta Talvivaaraan palkattiin myös bioliuotusmenetelmää tutkinut biokemisti.

Tuolloin arvioitiin, että nikkeliä tuotettaisiin 30 000 tonnia vuodessa. Toiveet työpaikoista ja toimeentulosta olivat Kainuussa korkealla. Vuonna 2005 Kainuun kauppakamari myönsi Talvivaaralle Vuoden teko-palkinnon.

Suomen kaikkien aikojen suurin kaivoshanke sai ensimmäiset rahoittajat loppuvuodesta 2005. Elokuussa 2006 Talvivaara haastoi Outokummun oikeuteen. Se katsoi Outokummun esittäneen Talvivaarasta väitteitä, jotka olivat vahingoittaneet projektia ja säikyttäneet sijoittajia pois. Kiistan syitä ei kerrottu julkisuuteen, mutta kuukautta myöhemmin sopu oli saatu aikaan.


Keväällä 2007 Talvivaara listautui Lontoon pörssiin ja sai 310 miljoonaa euroa. Valtio lupasi kaivokselle yli 50 miljoonaa investointeihin. Kaivoksen rakentaminen alkoi ja loppuvuodesta kaivosalueelle alettiin myös vetää junarataa.

Vuonna 2008 Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus hylkäsivät valituksen Talvivaaran luvista. Louhinta lähti käyntiin aprillipäivänä 200, malminkäsittely helmikuussa, rikastus lokakuussa ja ensimmäinen kuorma kauppatavaraa matkasi maailmalle helmikuussa 2009. Samalla nikkelitonnin hinta oli laskenut ennätyksellisestä 50 000 eurosta 16 000 euroon. Kesällä ja syksyllä yhtiön johdon lähipiiri myi suuria määriä kaivosyhtiön osakkeita.

Kaivoksen nopea rakentaminen toi toimitusjohtaja Pekka Perälle kunniaa. Hän sijoittui toiseksi Kainuun Sanomien järjestämässä Vuoden 2008 kainuulainen -lukijaäänestyksessä ja sai Pro Kainuu -palkinnon.

Keväällä 2010 Talvivaara kertoi myyneensä koko kaivoksen sinkkituotannon ennakkoon Hollantilaiselle Nyrstarille sadoilla miljoonilla. Alkuvuodesta ympäristöministeri Paula Lehtomäen puoliso ja lapset ostivat paljon Talvivaara-osakkeita. Pian sen jälkeen Talvivaara kertoi sivutuotteena syntyvän uraanin talteenotosta, mikä nosti osakekurssia.

Ympäristöongelmat alkavat

Samana keväänä 2010 Talvivaaran kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto, jonka seurauksena ympäristöön pääsi uraania sisältävää lietettä. Uraanista kohistiin koko kevät: Talvivaaran mukaan sen talteenottoon oli olemassa valmius, ympäristöjärjestöt puolestaan vaativat kaivoksen lupien uudelleenkäsittelyä uraanin vuoksi.

Lupia ei vuoden loppuun mennessä ollut tullut, mutta Talvivaara kuitenkin sopi jo uraanin myynnistä kanadalaisyhtiön kanssa. Samalla Talvivaara sijoitti Pyhäjoelle ydinvoimalaa suunnittelevaan Fennovoimaan.

Kaivoksen sulfaatti-, natrium- ja mangaanipäästöt ylittävät jopa monikymmenkertaisesti toiminnan alussa ilmoitetut määrät ensimmäisen täyden toimintavuoden aikana. Viranomaiset suosittelivat, että kaivoksen lähijärvien vettä ei juoda eikä käytetä sauna- tai kylpyvetenä. Päästöistä jätettiin poliisille kolme tutkintapyyntöä. Tämän jälkeen uutisia kohonneista päästöistä alkoi tipahdella säännöllisesti.

Vuoden 2011 lopulla yhtiön osakekurssi tuli ryminällä alas, kun Pekka Perä ilmoitti jättävänsä työt kaivoksen toimitusjohtajana. Tuotanto Talvivaarassa kangerteli pitkään, ja vuonna 2011 kaivos sai maailmalle 16 000 tonnia nikkeliä – vain noin puolet tavoitteestaan.

Keväällä 2012 valtioneuvosto antoi Talvivaaralle luvan uraanin talteenottoon. Päätös poiki lukuisia valituksia. Samana keväänä yksi työntekijä kuoli rikkivetyvuodossa. Marraskuussa 2012 Talvivaaran kipsisakka-altaassa sattui iso vuoto, mikä johti pienten lähijärvien pilaantumiseen.

Vuodon jälkeen suuret tuotanto-ongelmat jatkuivat, ja kaivosalueen altaat olivat veden vallassa. Yhtiö haki lupia juoksuttaa vesistöihin sulfaattipitoisuuksiltaan liian korkeaa vettä. Huhtikuussa 2013 sattui uusi suuri kipsisakka-altaan vuoto. Sen seurauksena yhtiö alkoi hätätilaan vedoten purkaa kaivoksella olevaa vesimassaa ympäristölupansa vastaisesti.

Konkurssin kautta valtion omistukseen

Talvivaaran talous oli huonossa hapessa. Helmikuussa 2013 nähtiin isot lomautukset, ja kesällä kaivos vähensi noin 160 työpaikkaa. Valtionyhtiö Solidium lisäsi omistustaan pitääkseen kaivoksen pinnalla. Marraskuussa 2013 Talvivaara päätyi yrityssaneeraukseen.

Vuonna 2014 Talvivaara halusi muuttaa päästörajojaan suuremmiksi ja rakentaa purkuputken läheiseen Nuasjärveen. Se sai Aluehallintovirastolta viimein hakemansa luvan uraanin talteenottoon, mutta talteenotto ei alkanut valitusten vuoksi. Marraskuussa kaivostoimintaa pyörittänyt Talvivaara Sotkamo Oy asetettiin konkurssiin ja valtio otti konkurssipesän hoitoonsa.

Vuonna 2015 Purkuputki Nuasjärveen sai ympäristöluvan aluehallintovirastolta, mutta luvasta valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus antoi kuitenkin luvan käyttää putkea rajoitetusti, ja se otettiin käyttöön syksyllä. Valtio myönsi Talvivaaralle sadan miljoonan lisärahoituksen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Elokuussa valtion uusi Terrafame Oy osti Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoiminnan ja omaisuuden konkurssipesältä. Valtio sijoitti käynnistykseen 209 miljoonaa euroa, ja syksyllä Terrafame aloitti louhinnan uudelleen.

Elokuussa Kainuun käräjäoikeudessa alkoi oikeudenkäynti, jossa Perää ja kolmea muuta syytettiin törkeästä ympäristön turmelemisesta. Käräjäoikeus määräsi lopulta Talvivaaralle 300 000 euron yhteisösakon ja 3,5 miljoonan euron vahingonkorvaukset. Pekka Perä ja kaksi yhtiön muuta johtajaa tuomittiin päiväsakkoihin.

Keväällä 2016 hallitus myönsi kaivokselle lähes 40 miljoonaa lisää rahaa, jotta sen toiminta jatkuisi kesään saakka. Lokakuussa 2016 Terrafame ilmoitti tuplaavansa tuotantonsa. Kaivoksen viimeisen vuosineljänneksen taloustiedot näyttivät ensimmäistä kertaa plussaa, mutta laskelmat perustuivat metallien hinnannousuun.

Marraskuussa 2016 pääministeri Juha Sipilä (kesk.) joutui myrskyn silmään, kun paljastui, että yritys, josta hänen lapsensa omistavat osuuden, on saanut urakoita Terrafamelta. Helmikuun alussa eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen linjasi, että Sipilä ei ollut esteellinen hallituksen päättäessä Terrafamen rahoituksesta.

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »