REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Kuhan saekkaroevat

Saekkaroeja = tehdä jotain epävarmasti, uhkarohkeasti, ehkä vaarallisestikin; myös sestoa
Urh(h)eilla = ottaa turhia riskejä, harrastaa tai tehdä jotain hyvin vaarallista
Hupa = altis, herkkä

Elä huolehi, anttaa niihen nyt siellä saekkaroeja, on kainuulaisen tapa rauhoitella hätäilevää ihmistä. Kyseessä on siis tilanne, jossa toinen epäilee vaaraa, toinen on sitä mieltä, ettei asioita opi, ellei niitä kokeile.

Ehkäpä kaikkein parhaiten edellä oleva lause sopii tilanteeseen, jossa vaikkapa lapset ovat veneellä liikkeellä eikä soutamisesta tahdo vielä tulla kunnon tolkkua. Siinä ne sest(t)oo rannassa eistaas. Saekkaroevat aerroen kansa.

Saekkaroenti tarkoittaa tässä tapauksessa siis kutakuinkin samaa kuin yleiskielenkin tuntema sestoa, jonka merkitys on ’ liikkua uivalla tukilla’. Nykyisinhän varsinaista sestomista ei enää varmaan näe kuin ani harvoissa tukkilaiskisoissa.

Itse pääsin näkemään oikeaa sestomista nuoruudessani tukkilaistapahtumassa Sotkamon Tuhkajoella. Todella taitavat miehet seisoivat tukin päällä koskessa, sestoivat seipäällä kahta puolta itsensä tasapainossa pitäen ja laskivat tukilla kosken alas. Joskus joku kyllä mulskahtikin. Mutta saekkaroemisesta se oli silti kaukana.

Saekkaroeja voi kuivalla maallakin konetta tai laitetta rassatessaan. Kyse on ennen muuta yrittämisen ja erehtymisen kautta oppimisesta. Hidasta moinen oppi tietysti aina on, mutta niin on saekkaroeminenni.

Pitihä siinä aekasa saekkaroeja van lähtihä se lopulta (esimerkiksi moottorisaha käyntiin).

Hyvin usein saekkaroentiin liittyy vaarallisuus tai vaarallisuuden vaikutelma. Tällöin sana on synonyymi urheilemiselle. Kun lapsi taiteilee sohvan selkänojalla, saattaa äiti varoittaa: Elä saekkaroe siinä, soat vahingon itellesi. Tai yhtä hyvin: Onko siinä pakko urhheilla?

Kuten jo aiemminkin olen tällä palstalla sivunnut, kainuulaisten urheileminen on lähempänä uhkarohkeutta kuin liikuntaa, saati kilpaurheilua. Toki moni kontaktilaji, alppilajit ja esimerkiksi pallo- ja kiekkopelit voivat olla terveydelle hupia, ja niistä voi saada elinikäiset vammat, kainuun murteen urheileminen on ainakin katsojan mielestä vaaran suorastaan tahallista hakemista.

Itsensä vaaraan asettaja ei välttämättä kuitenkaan näe asiaa niin. Jos nyt on edes niin tolkuissaan, että voi varaa arvioida.

Aennaa pittää urhheilla niihe aotoen kansa. Ei ne usko jären eäntä, humalassa pittää urhheilla venneellä.

Jospa siis jätettäisiin urheileminen ohjattujen lajien pariin.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »