REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Kun ies voeleivän saesi

Ies= edes

Ehkies, ehki = edes

Eissä = edessä

Eistakasi = edestakaisin

Edesmennyt professori Alpo Räisänen kirjoitti Kaenuun kieltä -palstalla vuonna 2004 kainuun murteen edes-sanan vastineesta, joka on muiden savolaismurteiden tapaan ies.

Räisänen oli kirjannut eri puolilta Kainuuta esimerkkejä ies-muodon käytöstä. Esimerkiksi Puolangan Lylykylältä oli hänen vihkoonsa vuonna 1966 jäänyt lause: Eikö se ies yöksikäät tohir riisuuta, mikä yleiskiellä tarkoittaa, etteikö (joku) tohdi edes yöksi riisuutua? Vuolijoelta Räisänen oli kirjannut lauseen: Antasivat ies voeleivän ja Säräisniemeltä: Ei ies perunaa saa.

Räisäsen esimerkit ovat vuosikymmenten takaa, mutta kyllä ies on Kainuussa yhä jokapäiväistä kieltä. Ainakaan minun korvaani ei yhtään särähdä, jos joku sanoo vaikka, että Ku oesi ollu ies hilijjoo tai Ei ies sitä soattanna sannoo, että ei oo aekonnakkaa tulla.

Samaa kuin ies merkitsee myös nykyisin ani harvoin kuultava ehkies, joka on siis alkujaan yhdyssana ehki + ies, ja on tavallaan sama asia tuplattuna, sillä ehki merkitsee yksinäänkin samaa kuin ies. Räisäsen vihkoista löytyy esimerkkejä muun muassa Suomussalmelta: lähes sinä ehkies, mikä yleiskielessä tarkoittaa, että lähde edes sinä, Kuhmosta: ettei pappi ehkies kuolisi, joka on siis toive, ettei nyt sentään edes pappi kuolisi. Kuhmossa on niin ikään todettu: ottoate ehki pyhä ehtoollinen.

Mistä kainuun murteeseen sitten on tullut edes -sanan tilalle muoto ies eikä eis, kuten voisi olettaa? Räisänen selittää, että murteelle vieraan d:n vastineen kadottua vokaalien kehitys on lähtenyt jo varhain omille teilleen. Edes-sanalla ei ole vahva-asteista vastinetta, joten sana on muuttunut muotoon ees ja siitä edelleen muotoon ies.

Ies-muodon rinnalla on Kainuun murteisiin lainautunut jo melko varhain yleiskielestä myös etes, sillä d:tä ei ole osattu ääntää. Esimerkiksi kuhmolaiselta Arvid Ohtoselta (s. 1888) Räisänen oli kuullut ilmauksen: ei etes kansakouluokaak käöny.

Sellaisissa sanoissa, joista on ollut olemassa vahva-asteinen muoto, kehitys on kulkenut toiseen suuntaan. Näin mm. vesi > vete- : veessä > veissä, esi: ete- : eessä > eissä.

Nuorempi kainuulainen kollega on väittänyt minulle tinkaan, ettei semmoisia muotoja kainuun murteessa olekaan kuin eissä tai eillä, että niidenpitäisi olla eessä ja eellä.

Räisänen todistaa kuitenkin toisin. Hänen mukaansa nimenomaan eissä on oikein, mistä juontuu myös muoto eistakasi (edestakaisin).

Itse käytän sanaa aivan normina. Hynttäse nyt siinä eistakasi, voin hyvin tokaista, jos toinen touhuaa ja härrää ympäriinsä eikä saa oikein mitään aikaan.

Taru Paavoseppä

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »