REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Kynttä kettoon

Pisttee kynttä kettoon = panna tekemiseen vauhtia, tehdä jotain ravakasti
Kynnen kovvuuvella = kovalla työllä, sitkeydellä
Kynsikäs = (kainuuksi) toimelias, tarmokas, uupumaton, kova työntekijä; (yleiskielessä) sormikas, joka yltää vain rystysten yli, räpikäs
Kynnelle kykenevä = työhön pystyvä

Kirjoitin viime kerralla yhellä väellään tekemisestä. Tolokku-sanan käsittely oli puolestaan muistuttanut kuhmolaisen Mirjami Peuran mieleen lapsuudesta muutaman hauskan ilmauksen, jotka ovat sukua niin yhellä väellään tekemiselle kuin tolokullekin. Ilmaukset juontuvat sanasta kynsi.

Ei muuta kuin kynttä kettoon vaen jotta soahaan työ tehtyö ennenku rupejaa satamaan, muistaa Peura komennetun. Ilmaus tarkoittaa sitä, että pannaanpa hommaan vauhtia, jotta ehditään.

Kynttä kettoon pistäminen on tuttua minullekin. Yleisesti ottaen se tarkoitti ravakkuutta, joku saattoi kyllä iskeä kynttä kettoon vihastuksissaankin. Eli kynsi rinnastuu lähinnä kavioon.

Joskus kynttä pistettiin kyllä kettoon tanssatessakin. Siellä pistettiin kynttä kettoon nii korreasti.

Kynnen kovvuuvella kuvattiin puolestaan Kuhmon Lammasperällä tekemisen raskautta. Se on kynnen kovvuuvella otettava leipä moasta ja kala veistä. Eli ihan heppoisesti ei elanto irronnut, vaadittiin kovia kynsiä ja varmaan känsäisiä kouriakin.

Kynsikkääksi nimettiin puolestaan ihmistä, jolta sattui ja tapahtui. Se on niin kynsikäs akka jotta mehtätöetähi on ite tehny ja perreesä elättännä, kun ukko kuoli.

Tällaisia emäntiä muistan Sotkamon Jormaskylältäkin, mutta ilmaus on itselleni uusi. Epäilemättä hekin kynsikkäetä olivat: kädessä pysyi niin moottorisaha kuin moottorikelkkakin, vaikka ikää oli jo melkoisesti.

Yleiskielessähän kynsikäs tarkoittaa nykyisin vallan muuta. Se on näet sormikas, joka peittää rystyset, mutta jättää sormet vapaaksi ja jota varsinkin torimyyjät käyttävät ja joka on kätevä pilkilläkin.

Kainuussa tällaisia käsineitä ei kylläkään sanota kynsikkäiksi vaan räpikkäiksi.

Peura muistaa myös kehotuksen: Nyt kaekki kynnelle kykenevät pottupellolle! Ilmaus ei ole erityisesti kainuun murretta vaan tunnetaan koko maassa. Yksinkertaistaen se tarkoittaa, että töihin komennetaan kaikki, jotka yleensä pääsevät pystyyn, kykenevät siis kyntensä päälle.

Mirjami Peuran muistamia puheenparsia käyttivät ainakin hänen vuonna 1907 syntynyt isänsä ja vuonna 1898 syntynyt setänsä. Todella aitoja murteen puhujia siis.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »