REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Luontojärjestöt: Terrafamen sakat kaatopaikoille

Kaivosyhtiö esittää, että 800 000 kuutiota välivarastoitua sakkaa sijoitetaan geotuubikentille ja maapohjaiselle alueelle niin sanottuun Urkin altaaseen.

Pertti Granqvist/Arkisto
Kipsisakka-altaan vuodon jälkiä Talvivaaran kaivosalueella.

Marjukka Väisänen

Kainuulaiset luontojärjestöt vastustavat jyrkästi Terrafamen aikeita loppusijoittaa kaivoksen alueella välivarastoituna olevien vesienkäsittelyn sakkoja avolouhoksen eteläosaan geotuubikentille ja maapohjaiselle alueelle niin sanottuun Urkin altaaseen.

Nämä ovat kaivosyhtiön ympäristölupahakemuksessaan esittämät loppusijoituspaikat 800 000 kuution välivarastoidulle sakkamäärälle.

Luontojärjestöjen mukaan Terrafamen kaivosalueelle useaan eri paikkaan säilötyt metallihydroksidisakat ja muut muun muassa vesienkäsittelyn seurauksena saastuneiden maa- ja vesialueiden metallihydroksidisakat on loppusijoitettava ongelmajätteille tarkoitetuille kaatopaikoille.

Sotkamon Luonto ry, Kajaanin seudun luonto ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry ja sotkamolainen Leo Schroderus vaativat Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle tekemässään muistutuksessa, että avi määrää ympäristölle turvallisen kaatopaikkaratkaisun nykyiselle sakkamäärille täytäntöön pantavaksi mahdollisesta muutoksenhakumenettelystä huolimatta.

Järjestöt kritisoivat sitä, että yhtiön ympäristölupahakemuksessa on esitelty jätteiden laatua vain muutamilla näytteillä. Myös liukoisuustestit ovat puutteelliset. Jätteiden kokonaispitoisuudet muun muassa metallimäärien osalta puuttuvat kokonaan.

800 000 tuhannen kuution sakkamäärä sisältää luontojärjestöjen arvion mukaan useita satoja tonneja nikkeliä, tuhansia tonneja alumiinia, yli 100 000 tuhatta tonnia sulfaattia, kymmeniä tonneja uraania, huomattavia määriä kadmiumia ja muita ympäristölle haitallisia aineita.

Sakat ovat syntyneet osittain kipsisakka-allasvuotojen vesien, louhokseen johdettujen sekundaariliuotuskentän kiertoliuoksen vesien ja louhokseen johdettujen kipsisakka-altaan vesien vesienkäsittelyn seurauksena.

Muistuttajien mukaan kalkkisaostuksen avulla syntyneitä sakkoja ei voida pitää tavanomaisena kaivosjätteenä.

Perusteluna vaatimuksilleen muistuttajat nostavat esiin nykytilanteen, joka aiheuttaa ”jokahetkistä maaperän, maapohjaveden ja pintavesien saastumisesta ja aiheuttaa suuren riskin kalliopohjavesien pilaantumiselle Terrafamen kaivosalueella sekä sen ulkopuolella”.

Vesienkäsittelystä syntyvät sakat on jatkossa sijoitettava muistuttajien mukaan sellaisiin paikkoihin, joissa maaperä ei saastu eikä haitallista valumaa pinta- tai pohjavesiin tapahdu. Muistutuksessa vaaditaan, että kaikki kaivoksen saastuneet alueet on ennallistettava ja toimet saastuneen maapohjaveden puhdistamiseksi on käynnistettävä.

Myös Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Savon piiri on tehnyt muistutuksen sakkojen loppusijoituksen ympäristölupahakemuksesta. Siinä kritisoidaan muun muassa aikeita läjittää jätteet suoraan maanperän päälle.

– Jos jätteet läjitettäisiin suoraan maaperän päälle, ne aiheuttaisivat suuren riskin saastuttaa pinta- ja pohjavesiä ja sitä kautta ne voisivat ainakin pitkällä aikavälillä merkitä suurta riskiä sekä luonnolle että ihmisten terveydelle, todetaan muistutuksessa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »