REFRRER:path /
Petri Kangas
Kajaanilainen Arvo Oikarinen tuntee myllyn tarinat. Hän on käyttänyt itse myllyä jo 1940-luvulla. Taustalla näkyvistä myllynkivistä vain päällimmäinen pyörii. Jauhot valuvat jauhopöydälle kivien välistä.

Mylly kertoo monta tarinaa

Ristijärven Pyhännänkylän Savijoen myllyn historia on nyt koottu talteen.

Eilinen myllytapahtuma kokosi paikalle 50 historiasta kiinnostunutta.

Miika Manninen

Jos vanhan myllyn seinät osaisivat puhua, ne kertoisivat monta tarinaa, jotka sekä liikuttaisivat että kauhistuttaisivat kuulijaa.

Savijoen myllyssä Ristijärven Pyhännänkylällä on jauhettu elintärkeä leipä moneen perheeseen 1900-luvun alkupuoliskolla.

Sen pihapiirissä olevassa aitassa on myös asuttu ja synnytty, ja yksi yksinäinen asukas on jopa kuollut paleltumalla sen seinien sisällä.

Myllyn värikäs historia ja perinnetieto on nyt kerätty kasaan, ja tiedon sirpaleista on koottu myllytaulu, joka jää näkyville myllyn seinälle kertomaan myllyn vaiheista vuosikymmenien saatossa.

Kainuun museo ja Ristijärven kirjasto saavat lisäksi valokuvakokoelman ja myllyn historiasta kertovan vihkosen kokoelmiinsa.

Ristijärveläinen Salla Heikkinen esitteli eilen Savijoen myllytapahtumassa noin puolentoista vuoden aikana keräämänsä tiedot puolisataiselle yleisölle.

Myllytapahtuman yleisö koostui Pyhännänkylän asukkaista ja muista ristijärveläisistä vieraista.

Paikalla oli tulijoita myös muista Kainuun kunnista viihtymässä kahvittelun ja yhteislaulun lomassa.

Muutamilla paikalla olleista on hyvin henkilökohtaisia siteitä myllyyn.

– Minun äitini asui asunut tämän myllyn aitassa 1920-luvulla, kertoo paltamolainen Senja Säkkinen hiljaisella äänellä.

Hänen äitinsä perheeseen kuului vanhempien lisäksi viisi lasta ja isoäiti. Kahdeksan ihmistä asui sulassa sovussa noin kymmenen neliömetrin kokoisessa rakennuksessa.

Kajaanilainen Arvo Oikarinen muistelee vastaavasti, kuinka hän nuorena poikana kuljetti hevosella viljan myllylle ja jauhoi siellä leipäviljat.

– Vedet päästettiin kouruun, kun oma jauhatusaika tuli ja se oli tarkkaa hommaa.

Arvokasta vettä ei Oikarisen mukaan saanut päästää valumaan yhtään hukkaan.

Pienen puron rannalle rakennetussa myllyssä riitti vettä vain keväisin ja syksyisin pyörittämään myllyn siipiratasta.

– Mutta oli jokainen viljanjyväkin arvokas, kultaakin kalliimpi, Oikarinen painottaa.

Savijoen mylly oli alunperin kahden talon omistama. Myöhemmin myllyyn tuli lisää osakkaita.

– Myllyn rakensivat Hovilan ja Saukon talon miehet, joilla oli kokemusta hirsirakentamisesta, Salla Heikkinen kertoo.

Kyseisten talojen miehet olivat olleet aikanaan myös rakentamassa Ristijärven kirkkoa ja pappilaa.

Savijoen myllyn tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta myllyn seinään on kaiverrettu vuosiluku 1909.

Kartassa kyseinen mylly näkyy ensimmäisen kerran vuonna 1916.

Kainuulainen myllyperinne on rikasta.

Pelkästään Pyhännänkylällä on ollut viime vuosisadan alkupuolella kaikkiaan kuusi myllyä.

Näistä puolessa pysähtyivät myllynkivet lopullisesti heti sotien jälkeen. Ristijärvellä on enää kaksi toimintakuntoista myllyä. Savijoen myllyn lisäksi Uvan Karppalasta löytyy toinen.

Savijoen mylly on ollut aktiivisessa käytössä vielä 1990-luvulla, jolloin siellä jauhettiin ruokaa muun muassa eläimille, ja joissakin määrin myös ihmisille.

– Ajatuksissa itää, että josko tässäkin myllyssä vielä joskus jauhetaan, Salla Heikkinen vihjaisee.

Ajatuksissa itää, että josko tässäkin myllyssä vielä joskus jauhetaan.

Salla Heikkinen

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti



Mikä?

Savijoen mylly on yli 100-vuotias

Savijoen mylly on niin sanottu hierrinkivimylly.

Siemenet jauhetaan kahden myllykiven välissä, joista vain päällimmäinen pyörii.

Myllyn voimanlähde on vesi, joka pyörittää siipirattaan avulla myllykiveä.

Myllyssä jauhettiin ohraa, kauraa ja ruista.

Mylly on peruskorjattu vuonna 2007, jolloin siihen uusittiin muun muassa hirsiä ja rakennettiin uusi jauhopöytä.

Museovirasto antoi Pyhännänkylän kyläyhdistykselle 3000 euron tuen vuosille 2012–2013 myllyyn liittyvän perinnetiedon keräämistä varten.

Mylly sijaitsee yksityisen mailla, mutta Pyhännänkylän kyläyhdistys huolehtii siitä.