REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Nuusa

Nuusa = puute, pula
Elää nuusasti = elää säästäväisesti, niukasti
Mutjostella = maiskutella
Kontu = eläinten rehu, ape

Paljakan kainalossa Kotilankylässä syntynyt, mutta nykyisin Vuokatissa asuva Marja-Leena Suorsa soitti ja kertoi muutamasta mieleensä tulleesta murresanasta, joita palstalla ei ole käsitelty. Yksi niistä oli nuusa.

Mitäpä nuusa siis on? Sana tuo mieleen nuukan. Tietty yhteys sanoilla onkin. Nuusa kun merkitsee ’puutetta, pulaa jostakin’.

Edesmennyt professori Alpo Räisänen kirjoitti nuusasta Kaenuun kieltä -palstalla 24.4.2005. Hänen mukaansa sana on lähtöisin venäjän kielestä. Sana tunnetaan myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa.


Sanaa käyttivät myös Ilmari Kianto

ja Kalle Päätalo

.

Ryysyrannan Joosepista

löytyy lause:

”Nyt kun rahan nuusa miestä itseään kopristaa”

, Päätalon

Selkosen kansaa

-teoksesta taas:

”Vaikka ei sitä minulla vihelijäisellä ollut muutenkaa nuusoa synnin törystä”.

Sotkamosta on merkitty muistiin nuusa rahasta, Suomussalmelta konnun nuusa kevväellä.

Suorsan mukaan voitiin myös ellää nuusasti, kun elettiin hyvin säästäväisesti. Ja sehän on nuukasti elämistä se.

Mutta vaikka ei leveästi elettykään, ei se tarkoittanut, ettei joskus olisi voinut herkutella. Suorsa muistaa lapsuudestaan, kun hänen äitinsä paistoi vasta pyydettyjä ahvenia voissa ja kuinka hänen isänsä kehui, että ”Ei ne rikkaat tiijä, miten myö köyhät mutjostellaan”. Äidin ilme hehkui tietysti tyytyväisyyttä, mutjostelu kun tarkoittaa maiskuttelua.

Mutta palataan kontuun. Siis mihin? Koti kontuunko? Ei vainkaan. Taloa ja omaisuutta merkitsevä kontu on ilmeisesti aivan toinen sana kuin Alpo Räisäsen mukaan Kainuussa, Koillismaalla ja laajalti muuallakin ’rehua, eläinten ruokaa’ tarkoittava kontu. Kuhmosta löytyy esimerkki: kulettiin kontuo tekemässä, Ristijärveltä elläenten kontu ja Pudasjärveltä konnutkit tahto loppua.

Myös Suorsa tunnistaa lapsuudestaan konnun, joka oli eläimille annettavaa rehua, apetta.

Van-sanan käsittely (11.3.) oli poikinut useampia kommentteja, joista yksi ansaitsee erityishuomion. Syntynyt Kainuussa muistutti van-sanan rinnakkaismuodosta vatta. Hänen mukaansa se vastaa lähinnä yleiskielen mutta-sanaa. Niin vastaakin, jos kohta on joskus myös samanlainen tilkesana kuin van.

Oesin lähtennä vatta en sitte kehannakkaa. Vatta se se oli sitte vähän torhakka emäntä. Oli se mulla hommassa, van ku se tuli siihen, nii se hälleysi.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »