REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Ökijö pökijösä löyttää

Ökiö / ökijö = vähän yksinkertainen ihminen
Pökiö / pökijö = jääräpäinen ja ehkä vähän yksiniitinen ihminen, ei välttämättä tyhmä
Porukat = vanhemmat

Tämän tästä valitellaan suomalaisten kielitaidon kaventumista. Valittamisessa on toki tottakin, mutta vain toinen puoli. Kieli ei välttämättä kapene tai köyhdy vaan se muuttuu. Vieraista kielistä tulee uusia sanoja lainautumalla samoin kuin on aina tullut.

Vaikka vanhat sanat unohtuvat kulttuurin muuttuessa ja kenties sanojen käyttötarkoituksen samalla kadotessa, nuoriso keksii viljan uusia.

Niin kuin nyt vaikkapa iäkkäämpää huvittava ilmaus porukoista tarkoituksessa ’vanhemmat’. Kaverin porukat osti mageen kämpän.

Silti eivät nykysuomalaiset tarise ja tarattele ’juttele, jaarittele’ tuntikausia keskenään. Enää ei kuvailla välttämättä sanoin sitä, mitä on koettu, nähty ja kuultu. Kokemuksia välitetään lähettämällä hymiöitä, lyhenteillä varustettuja tekstiviestejä ja kuvia Facebookiin ja Instagramiin; elämyksiä etsitään videoista, nettipeleistä, laneista – ei fyysisestä kohtaamisesta toisten kanssa.

Mutta mikä kuva, video tai symboli kuvaa yhtä tarkasti ja nasakasti vaikkapa sen, että joku on pökiö / pökijö?

Pökiö ei ole sama kuin pöljä tai pösilökään, saati sama kuin tolikka. Pökiö ei ole välttämättä tyhmä.

Mutta ei pökiökään aivan puhtain paperein kanssaihmisten syynistä selviä. Pökiö on ihminen, joka toimii jotenkin typerästi, yksiniitisesti ja yksisilmäisesti. Pökiö voi olla ja usein onkin melkoinen jääräpää, mutta ei välttämättä pahassa. Pökiö saattaa pohjimmiltaan tarkoittaa hyvää, vaikkei osaa sitä näyttää tai toteuttaa.

Se on ollu aennaa semmonen pökiö. Mahat olla meleko pökijö. Kaekellaista pökiöetä eivät anna perrääm millää!

Yksi lohtu pökiöllä on sentään. Ainakin Sotkamossa tiedetään, että aena se ökijö pökijösä löyttää.

En tiedä, tunnetaanko ilmaus Ylä-Kainuussa, mutta siellä ilmeisesti sanottaisiin, että Ökkiö pökkiösä löyttää.

Sanonta käy paikkaan, jossa yleiskielen puhuja käyttäisi kulunutta vertausta vakasta ja kannesta, eikä ole mahdoton silloinkaan, kun vähän värikkäämpää kieltä käyttävä puhuisi tuppuraisesta tappuraisen takuumiehenä.

Ökiössä ja pökiössä olennaista on se, että he ovat pari, kaksi liki samanlaista. Nouseepa mieleen myös se vanha Kekkos-kasku: ”Ja toenen tohelo!”

Ai että mikäkö se ökijö / ökiö on? No ei oikeastaan mikään. Kyse lienee sanojen samankaltaisuudesta. Osviittaa merkitykseen voi etsiä verbistä ökistä. Sehän ei ole kovin selvää puhetta. Mitä nä oekkeen ökiset?

Sopiva pari pökijölle siis.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »