REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Olin selälleni reoskahtoa

Jeätikäs, jeätäjäs = jäätikäs
Reoskahtoa = reuskahtaa, lentää holtittomasti nurin
Räekönen = Kova putous
Hoputon = voimaton, liikuntakyvytön
Varaton = voimaton

Männy talavi on ollut kelien puolesta ku yksie Kaesan kalijamia ja Liisan liukkaeta. Välillä käypi suvikeli ja heti perrään putovvaa mittari pakkaselle ja vielä kaeken kukkuraksi sattaa hipsaottaa sentin tai pari semmosta hiennoa puuterilunta jeätikkään tai jeätäjäksen peälle. Niin sen tietää, että se on mennoa.

Erräänni kerran on meinannu minähi reoskahtoa selälleni ja jonkun kerran on reoskahtanuhi.

Ja sitä kun tämmönen tukevamman sorttinen muori reoskahttaa, nii se onnii räekönen.

Luita en oo vielä särkennä van ei oo ollut kaokana sekkään.

Edellä kuvatusta arvaa varmaan murretta taitamatonkin, mitä on reoskahtaminen ja mikä on räekönen. Reoskahtoa tarkoittaa tietysti kaatumista holtittomasti nurin, yleensä seisovilta jaloilta eli siis kaatua korkealta.

Räekönen taas kuvaa oikeasti kovaa ääntä, mutta myös kovaa iskua, mikä korkealta kaatuessa väistämättä sattuu. Räekönen on sekin, kun lautanen tipahtaa lattialle ja särkyy tuhannen palasiksi.

Kaatumisista voi tietysti selvitä murtumilla, mutta todella huonosti ovat asiat sillä, joka sattuu kaatumaan niin että lyö päänsä tai on muuten niin huonossa kunnossa, että on aevan hoputonna.

Toisin kuin sanasta voisi kuulostella, kyse ei ole siitä, etteikö puhutulla olisi hoppu mihinkään että ihminen olisi ja kiireetön vaan siitä, että tämä on mennyt aivan voimattomaksi.

Syynä voi olla paitsi kaatuminen, myös joku sairaus, joka on vienyt niin voimattomaksi ja veteläksi, ettei puhuttu pääse enää omin voimin lainkaan ylös. On mahdollisesti tajutonkin.

Ihah hoputonna makasi, meijän piti se kainaloesta kanttoo.

Hoputtomaan kuntoon voi myös saattaa itse itsensä läträämällä liiaksi viinasten kanssa.

Yleiskielestä poikkeava merkitys on myös varattomalla. Toki kainuulainenkin saattaa olla varaton silloin, kun ei ole markkoja – tai tarkkaan ottaen euroja – taskussa, mutta varaton voi olla ja varsinkin varattomaksi mennä myös joku jäsen: jalka tai käsi.

Onnettomaan tilanteeseen joutunut on ilmeisimmin loukannut itseään tai potee jotain sairautta, käteen tai jalkaan ei kuitenkaan voi yhtään varata, käveleminen ei onnistu eikä ainakaan mitään arvokkaampaa kannata lähteä kantelemaan.

Niis säekähin, että mäni käet varattomaksi. Mäni jalat niiv varattomiksi että mänin nurin.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »