REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Omituinen akka

Omituinen = oma
Asento = asunto
Vanahhoev varssiin tehty = ikäistään vanhemman näköinen
Ei kauvav vanahane = ei viivy kauan

Kun käyttää murreilmaisuja, kannattaa joskus varmistaa, että toinen varmasti tietää, mistä puhutaan. Jos menee esimerkiksi sanomaan, että Jaa, että se on sitte sullae jo omituinen akka ja omituisessa asennossa, voi kainuuta ymmärtämätön suutahtaa pahemman kerran, hyvä kun ei lotase turppaan.

Ja syyttä suotta. Puhuja ei suinkaan yritä sanoa, että toisen kumppani olisi jotenkin eksoottinen ja vääntäytynyt vielä kummalliseen asentoon. Hän todennäköisesti vain kehuu, että toisella on nyt oma vaimo ja oma asuntokin.

Sana omituinen kun merkitsee kainuuksi omaa ja asento päämerkityksensä ohella etenkin Ylä-Kainuussa myös asumusta, asuntoa. Sana asento tunnetaan tai on ainakin tunnettu aiemmin myös muissa murteissa tarkoittamassa asuinpaikkaa, tällainen käyttö lienee kuitenkin vähentynyt ja kuulostaa jo vanhahtavalta.

Enemmän syytä suutahtamiseen voi olla sillä, joka kuulee itsensä tai läheisensä olevan vanahhoev varssiin tehty.

Ilmaus tarkoittaa näet sitä, että puhuttu on ikäistään vanhemman näköinen.

Ilmauksessa on vieläpä hienoinen ilkeä sävy: vanahhoev varssiin tehty voi olla vähän kolhonkin näköinen. Ilmaus on enintään neutraali, mutta ei missään tapauksessa imarteleva.

Mistä ilmaus juontaa juurensa, ei ole varmuutta, mutta mahdollisesti taustalla on se, että kantapäistään ja pohjistaan toppaamisenkin jälkeen puhki hiutuneisiin villasukkiin tavattiin neuloa aiemmin uudet terät. Varrethan eivät yleensä kulu, joten niitä oli turha heittää pois.

Vanahhoev varssiin tehyt terätyt sukat olivat siis väkisinkin jotenkin vanhan näköiset.

Suoranaisesta vanhenemisesta ei puolestaan ole kyse silloin, kun tokaistaan, että se ei siellä (vaikkapa työpaikassa) kyllä kauvav vanahane. Tällöin tarkoitetaan, että tekijällä loppuu maltti aika pian ja homma loppuu siihen. Käy ilmaus toisaalta kehustakin, kun arvioidaan toisen suoriutuvan asiasta nopeasti: Elä huoli, se ei siinä kauvav vanahane.

Tulin itse käyttäneeksi ilmausta ensimmäisessä merkityksessä männä viikolla, kun kotona käymässä ollut ja nukkumaan menossa ollut tyttäreni soitti minulle töihin ja ilmoitti, että kissavanhuksemme meni vielä ulos. Usko varsiksesi, se ei pihalla kyllä kauvvoo vanahane, lohdutin, kylmänarka kun katti iäkkyyttään on. Ja sisällähän se kehräsi, kun kotiin ehdin.

Kauaa ei vanahane enää tämä vuosikaan: huomenna eletään jo vuotta 2017.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »