REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Peherrettään ja atimoejjaan

Pehertää = sotkea, saada aikaan siivoa, pistää epäjärjestykseen
Atimoeja, lähteä atimaan = käydä syömäkylässä

Muistan, kun joskus 70-luvulla tivasin miehelleni: ”Onko se aennaap pakko peherttee sen tupakin kansa aotossa?” Mies intti vastaan. Ei ollut muka pehertännä. (Tuota taivutusmuotoa hän ei ulkokainuulaisena tosin osannut käyttää.)

”No oot. Se om pehertämistä”, tokaisin takaisin, ”tuhkkoo tippuu lattijalle”.

Nykyisin ei autossa tupakointi tulisi mieleenkään. Tosin varsinaista pehertämistä tupakin kanssa oli lapsuudessani yleinen, mutta nyt harvinaisempi sätkien kääriminen käsin, niistä kun tahtoo aina tippua puruja lattialle.

Yleiskielessä ei pehertämiselle ole Nykysuomen sanakirjan mukaan kuin yksi varsinainen merkitys eikä sitä moni pääse näkemään. Näin peäsiäesen tunnelmissa soisi kyllä mieluusti näkevänsä, pehertäminen kun tarkoittaa kanojen kylpemistä hiekassa.

Piippolassa Kainuun kupeessa koko ikänsä eläneen Pentti Haanpään tuotannosta pehertämiselle löytyy sanakirjan mukaan myös toinen käyttö, kun lapiomies saa pehertee pitkään kuopan tehdäkseen.

Tällaisen pehertämisen tuntevat myös kainuulaiset. Pehertäminen on yleensä kaikenlaista enemmän tai vähemmän epämieluista tekemistä, mistä ei tahdo syntyä jälkeä, sen sijaan sotkua usein sitäkin enemmän.

Mitä nä oekkeem peherrät siellä, voi kysyä, kun epäilee, että toinen pistää hyvin järjestetyt tavarat sekaisin.

Toisin kuin aikuisten pehertämistä lasten peherrystä katsotaan sallivammin. Epäilemättä yhdessä jos toisessa kodissa on peherretty myös palmusunnuntain virpomisvitsoja tehdessä.

Kuham peherttäät, eivätpää oo muussa pahan teossa.

Mutta pehertäminen sikseen. Kun näin pääsiäisenä vapaapäiviä on useampia, voidaan lähteä vaikka atimaan.

Nyt ei siis ole kyse Kajaanin virastotalon ruokalasta Atimasta. Atimoenti tarkoittaa kyläilyä, muttei mitä tahansa, vaan nimenomaisesti syömäkylään menemistä. Ilmaus on jäänyt nyttemmin vähemmälle käytölle, mutta atimavieras tarkoitti vielä sotien jälkeen ainakin Sotkamossa sellaista mieluista vierasta, jota ”syötettiin ja juotettiin ja piettiin muutenni hyvänä”, kuten isäni muisti.

Myös vieras tiesi atimaan mennessään odottaa keskitystä: eihän se mittään atimata oo, jos mennöö ja lähttöö poes eikä ees kahvekuppie ryyppee.

Tietämättä kajaanilaisravintolan nimen historiaa, voi vain arvailla, että taustalla on oivaltava ajatus hyvästä hyysäämisestä: sitä kun tulloo harvon käyppie vierraeta, niillehhäm passattaan parasta pöyttään.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »