REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Pirruutta jaohamassa

Jaohhoo pirruutta = tehdä ilkeyksiä, usein ymmärtämättömyyttään

Kurillaan = ilkikurillaan, joskus myös ilkeys mielessä

Rälli = kuriton, rälläävä ja äänekäs lapsi

Edellisellä kerralla käsiteltiin sanaa räehkä/riähkä. Siis kuritonta lasta, nuorta tai nuorta aikuista, joka tekee ilkitekoja.

Harmittomampaa on sen sijaan se, että joku on jaohamassa pirruutta.

Ja toasko ne oj pirruutta jaohamassa, tokaistaan helposti vallattomille ja kurittomille lapsille tai nuorille.

Vaikka puheenparressa vilahtaakin viittaus paholaiseen, ei sanontaa pidä pitää kiroamisena, liioin ei tekijää kannata lähteä etsimään myllystä. Pirruuven jaohaminen on käsite: se on sitä, mitä kurittomat, (yli)vilkkaat lapset ja nuoret tekevät enemmän tai vähemmän tahallaan, mutta usein myös silkkaa ajattelemattomuuttaan ja ymmärtämättömyyttään.

Vaikka tuloksena on yleensä vahinko, ellei vallan taloudellista tappiota, niin harmia kuitenkin.

Asteen harmittomampaa ilkeydentekoa on kurillaan tekeminen. Vaikka kurillaan on likimain synonyymi yleiskielen tuntemalle piruuttaan -sanalle, on siinä kuitenkin leikillisempi, pahaa tarkoittamattoman sävy: kurillaan on siis ilkikurillaan.

Parahdus: Voi jie ihan kurillaan kyllä teki! saattaa saada yhtä hyvin jälkeensä iloisen räkätyksen, imarrellunmaakuisen hihityksen tai luudan huiskautuksenkin.

Asteen reähkeä harmittomampi on ilkeydenteossa myös rälli. Yleensä rälliksi kutsuttu on lapsi, kuriton, rajaton ja huomionkipeä. Ja ennen muuta äänekäs. Ehkä rälli ei ole saanut riittävästi rakkautta, siksi hän hakee huomiota epätoivoisella tavalla.

Yleensä rällin ajatellaan olevan jotenkin pieleen menneen kasvatuksen tulos: Ne pennut oli hirvveitä rälliä.

Kuvatunlaista riehumista ja meluamista tarkoittaa myös verbi rällätä. Vaikka yleiskielessä rälläämiseen syyllistyvät aikuiset, jotka pistävät – siis rälläävät – rahansa menemään, kainuun murteen rällätä liittyy ennen muuta lapsiin.

Elekkee herran tähen rällätä! Heitteete jo rälleämästä!

Pikkuisen sukua rälleämiselle on riekkuminen, sekin kun tarkoittaa äänekästä ja häiritsevää oleilua. Riekkumiseen liittyy myös toinen, säädyttömään tai sopimattomasti vaatetettuna esiintymiseen liittyvä ilmaus: Mitä nä siinä alasti riekut, voidaan tokaista, jos liki aikuinen tytär tulee keittiöön yöpukeisillaan vaikkapa pyhäaamuna vieraiden läsnäollessa.

Äänteellisesti lähellä oleva riekalehtaminen ei ole hyvillä jäljillä oloa sekään, jos ei kovin pahaakaan. Onpahan vain sellaista jouten oloa, tarkoituksetonta vaeltamista, ruojuamista.

Taru Paavoseppä

Tällä palstalla käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.

Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 2005.

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »