REFRRER:path /

Purkuputken kuulemistilaisuus päättyi – lue otteita puheenvuoroista

Teijo Määttänen
Pohjois-Suomen avin tilaisuuteen Vuokatissa osallistuu noin 80 osallistua.

Antti Ylönen

Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston järjestämä kuulemistilaisuus on kestänyt koko päivän Vuokatissa. Kainuun Sanomat on seurannut tilaisuutta. Tässä jutussa voit lukea otteita käytetyistä puheenvuoroista.

Paikalla oli vähän alle sata ihmistä.

Tilaisuuden avasi puheenjohtajana toimiva Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen johtaja Erkki Kantola.

Hänen mukaansa tilaisuuden tarkoitus on saada lisätietoja, ei toistaa kirjallisissa lausunnoissa esitettyjä asioita.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristöneuvos Sami Koivula kertoi ensin hakemusasian käsittelytilanteesta.

Tämän jälkeen äänessä oli Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän julkisselvittäjä Jari Salminen.

Hän kertoi konkurssimenettelystä.

Salmisen mukaan konkurssiasiamies on laatinut julkisselvittäjälle toimintasuunnitelman. Sen mukaan on huolehdittava jätevesien yms. asianmukaisesta hoitamisesta. Sen vuoksi kaivoksen toimintaa on jatkettava. Toiseksi kaivos tulee pyrkiä myymään.

Salmisen mukaan tärkein syy purkuputkelle on se, että kipsisakka-altaiden vuotojen vuoksi valuma-alue on kasvanut 8,5 neliökilometristä 20 neliökilometriin.

Purkuputkella pyritään valuma-aluetta pienentämään.

Salmisen mukaan purkuputki ei vaikuta Nuasjärven kalojen ravintokäyttöön.

Sen jälkeen vt. tuotantojohtaja Pertti Pekkala kertoi kaivoksen toiminnasta. Pekkalan mukaan kaivos tuotti viime vuonna nikkeliä 9602 tonnia ja sinkkiä 19387 tonnia.

Pekkala kertoi, että kaivos ei ole koskaan toiminut tasaisesti.

Hän kertasi myös niitä ongelmia, mitä kaivoksella on ollut koko historian aikana.

Konkurssipesä on päättänyt, että primäärikasa siirretään sekundaarikasaksi.

– Tämä toimii hyvin mahdollisen ostajan kannalta, mutta se täyttää myös mahdollisen kaivoksen sulkemisen kannalta oikein, sillä kaivoksen lopettamisessa primäärikasat on siirrettävä sekundaarikasoiksi.

Kaivoksen varastoaltaisiin tulee sadannan ja valunnan kautta 5-6 miljoonaa kuutiota vettä, joka täytyy johtaa ulos. Määrä vastaa noin 700 kuutiota tunnissa keskimääräistä virtaamaa läpi vuoden.

Ylimääräisen veden poistaminen täytyy Pekkalan mukaan tehdä nykyistä suuremmalla kapasiteetilla.

Pekkala kertoo eniten esillä olleita lisäpuhdistustekniikoita, kuten bariumsaostus, ettringiittisaostus, biologinen sulfaatin poisto ja haihdutus.

Pekkala kertoo lisäpuhdistustekniikoista, ja sanoo, ettei uuden suurikokoisen laitoksen rakentaminen ole järkevää. Modulaarisia vedenpuhdistuslaitoksia on Pekkalan mukaan myös saatavilla, mutta ne vaativat vesien esikäsittelyä, eikä kaikki tekniikka toimi talviaikaan.

Bariumsaostuksen ongelma on se, että sitä jää liuokseen, ja se on vahingollisempi kuin sulfaatti.

Ettringiittisaostuksen ongelma on se, että se ei poista natriumia. Talvivaara on kuitenkin tutkinut tätä saostusta. Pekkalan mukaan laitoksen saaminen toimintaan vie ainaki kaksi vuotta.

Biologisen sulfaatin poiston hankaluus on siinä, että se vaatii erittäin tasaiset olosuhteet, ja tyypillisesti tällaiset laitokset ovat pieniä.

Haihdutus konsentroi suolat 50 prosentin tasolla, mutta olosuhteet pitää saada erittäin tasaisiksi.

Pekkalan mukaan vesitilanne on kriittinen ja purkuputki tarvitaan kaikissa tilanteissa, myös siinä tapauksessa, että kaivos suljetaan.

Jari Natunen esitti kysymyksen lumien siirtämisestä alueelta, jotta sulamisvesiä tulisi vähemmän.

Pekkalan mukaan lumia on siirretty, mutta siihenkin liittyy mm. turvallisuusriskejä, kun jään päältä isoilla laitteilla lähdetään siirtämään.

Natusen toiseen kysymykseen vesien siirrosta louhokselle, Pekkala totesi, että jos tehdään päätös kaivoksen lopettamiseksi, sinne voidaan siirtää, mutta eteen tule kuitenkin vesiongelma.

Sanni Väisäsen kysymykseen pohjaveden pilaantumiseen Veli-Matti Hilla sanoo, että purkuputkella ei ole mitään vaikutusta.

Sotkamolaisen Ari Korhosen kysymykseen, kuka maksaa purkuputken aiheuttamat haitat, Jari Salminen vastasi, että nyt vastaa konkurssipesä, mutta jatkossa mahdollinen uusi omistaja.

Seuraavaksi Pöyry Finland Oy:ltä Kari Kainula, joka on toiminut mallinnusprojektissa projektipäällikkönä, esittää purkuputken vaikutuksista tehtyä mallinnusta.

Hänen mukaansa virtaama purkuputken alueella on varsin heikko ja tiettyinä aikoina täysin tyyni.

Tuulen aiheuttama pintakitka on merkittävä virtausnopeudelle. Talvella tuulikitka on nolla.

Kainula esittelee varsin monimutkaista mallinnuslaskelmaa, jolla pyritään saadaan virtaamat selville.

Tärkeää on mikä on tiheysero purettavan veden ja järvessä olevan veden välillä. Kevyempi vesi nousee ylös ja painavampi laskeutuu alas.

Kainulan mukaan sulfaatti poistuu vedestä varsin huonosti. Puoliintumisaika on n. 600 vuorokautta.

Mallinnus on Kainulan mukaan tehty siten, että on laskettu, mikä on purkuputken vaikutus Nuasjärven sulfaattipitoisuuden nousuun.

Kainula sanoo, että mallinnukset sisältävät epävarmuustekijöitä, mutta ne ovat paras tapa arvioida tulevaa.

Alusveden sulfaattipitoisuus on 80-100 milligrammaa litrassa vettä, pohjassa 200-300 milligrammaa litrassa.

Kainulan mukaan sulfaatti ei kerrostu pysyvästi, sillä tiheysero pinnan ja pohjan välillä on niin pieni.

Purkuputken suulla pitoisuus on 4000 milligrammaa litrassa.

Antti Toivanen Kajaanista esittää kovaa kritiikkiä mallinnukselle. Hänen mukaansa arvot on vetäisty hatusta. Amerikkalainen malli voi toimia jossain Brasiliassa, mutta olosuhteet ovat ihan toiset Nuasjärvellä.

Toivasen mukaan virhemarginaali on hänen mukaansa 50 prosenttia.

Kari Kainula kertoi, että Toivasen arvosteleman Gormix-laskennan pohjana on matematiikka ei vesistömalli, mutta matematiikka toimii ympäri maailman eri paikoissa samalla tavalla.

Mallinnus ei anna tarkkaa ratkaisua tilanteeseen, se on väline tehdä arviota.

Jussi Kinnunen vaati, että nykyaikaiset automaattimittauslaitteet asennetaan eri puolille järveä.

Hillan mukaan ei voida välttyä siltä, että manuaalista mittausta käytetään jatkossakin.

Hillan mukaan putken suu asennetaan siten, että purku ei mene pohjaan ja suulle tulee virtaaman hajoituslevyjä.

Mika Flöjtin mukaan kyse ei ole puhdistetuista jätevesistä, mutta Veli-Matti Hilla sanoi, että kyse on nimenomaan puhdistetuista jätevesistä.

Nyt aloitettiin viranomaisten kuuleminen.

Sotkamon kunnanjohtaja Petri Kauppinen totesi, että purkuputki olisi vaatinut yva-menettelyä.

Päivän aikana kuullaan lausunnon antaneita viranomaisia, vesi- ja ranta-alueiden omista a ja yksityishenkilöitä Sotkamosta ja Kajaanista, ympäristönsuojelu- ja muita yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä.

Kello 11.20 alkoi tunnin ruokatauko.

Kello 12.30 tilaisuus jatkuu.

Antti Kela kertoi, että pari vuotta sitten rantatontti Nuasella maksoi 100000 euroa. Nyt rantatontti mökin kanssa ihan vierestä 80000 euroa, joten arvonalennus on selvä.

Kela esitti 10-15 miljoonan euron varausta korvauksille.

Viranomainen voi määrätä korvauksia varten vakuudet.

Talvivaaran konkurssipesä on esittänyt, että ammattikalastajille voi aiheuta vahinkoa, mutta ranta-asukkaille ei.

Jormasjärven ranta-asukas Ari Korhonen ihmetteli, että kaivosluvasta uupui lause ”Talvivaarasta tarvitaan suolatkin poistava suuri jätevedenpuhdistamo”.

Lisäksi Korhonen piikitteli, että jätevesiä ei ole puhdistettu, koska jos ne olisivat puhtaita, ne voisivat virrata vapaasti jokia pitkin.

Pekkala vastasi, että kokonaan suolaton vesi oli myrkyllinen. Suolattomassa vedessä ei ole elämää.

Sulfaatilla ei ole raja-arvoa, koska sitä ei Pekkalan mukaan ole katsottu myrkylliseksi.

Jyväskylän yliopistossa tehdyn pro gradu tutkimuksen mukaan sulfaatin pelkistäminen lisää rehevöitymistä.

Hillan mukaan on tutkimuksia, joiden mukaan sulfaatilla on vaikutuksia fosforipitoisuuteen.

– Mutta Talvivaaran läheisissä järvissä tätä ei ole tapahtunut, vaan fosforipitoisuudet ovat olleet hieman jopa laskussa.

Jormaskylä Korholanmäen osakaskunnan puheenjohtaja Leo Schroderus ei voinut kuvitella, että koskaan tulisi eteen tilanne, että purkuputki laitettaisiin Nuaseen, että Nuasesta tulisi jäteallas.

Vuokatin Katinkulman puolesta puhunut Ari Korhonen kysyi onko purkuputken pää kunnolla mietitty ja miksi sekoittumisvyöhyke on niin iso.

Hän myös kysyi, kuka lopulta maksaa laskut.

Hillan mukaan purkuputken paikasta oli viisi vaihtoehtoa ja kolmesta tehtiin mallinnus.

Hillan mukaan myös aika oli tärkeä tekijä, joka ratkaisi purkuputken pään. Vesimäärä kasvaa hänen mukaansa kaivoksella siten, että purkuputkea ei ehdittäisi rakentaa merelle tai edes Oulujärvelle vaaditussa aikataulussa.

Hilla kertoi myös, että sekoittumisvyöhykkeen laajuus on laskettu konservatiivisella tavalla, laskelma-arviot on tehty pahimman arvion mukaan.

Antti Toivasen mukaan pelkkä putken varjo aiheuttaa ihmisissä sairastumisia. Hänen mukaansa vesiasia pitää hoitaa Talvivaaran alueella. Haihduttamisesta on useita ratkaisuja ja on olemassa yrityksiä, jotka tekevät sitä.

Toivanen vaati, että putkihakemus pitää hylätä, koska se on puutteellinen ja perustuu väärille tiedoille.

Paltaniemi-Jormua osakaskunnan Heikki Puljun mukaan bioliuotus pitäisi lopettaa ja viedä murske Harjavaltaan, jossa se rikastetaan eri tavalla.

Sanni Väisäsen mukaan purkuputki pilaa mielikuvan puhtaasta Kainuusta. Hän myös vaati, että purkuputkea ei saa rakentaa.

Antti Harju Vuokatti Fishingistä kertoi, että purkuputken pään lähellä on kuhan poikastuotantoalue.

Myös luontomatkailu tulee Harjun mukaan kärsimään.

– Elämys- ja luontomatkailijat reagoivat huomattavasti muita herkemmin tällaisiin muutoksiin.

Hillan mukaan koko ajan on seurattu pitoisuuksia kaloissa eikä muutoksia ole havaittu.

Kalastaja Paavo Huuskon mukaan purkuputki tappaa pohjaeliöstön. Nuori kuha syö planktonia.

Kun kalastajalla on ansio kiinni kalastuksessa, olisi hyvä, että korvauksia ei joutuisi odottamaan kauan, mikäli se putki tulee, vaikka sen tulo ei todellakaan ole toivottavaa.

Kaivoksen lopetusvaihtoehdossa Talvivaaran vt. tuotantojohtaja Pertti Pekkalan mukaan primääriliuos siirrettäisiin sekundaariliuokseen ja sitten peitettäisiin primääriliuoksen alue.

Liuotus kestäisi viisi vuotta, jonka jälkeen sekundaarikasatkin voisi peittää ja maisemoida.

Muun muassa Puhtaiden vesien puolesta -kansalaisliikkeen puolesta puhunut Mika Flöjt vaati, että erillishankkeena toteutetun purkuputken lupahakemus hylätään lain vastaisena ja avi kieltää lupahakemusessa mainittujen toimenpiteiden aloittamista.

Flöjt piti hanketta ympäristölain vastaisena.

Talvivaaran pääluottamusmies Jukka Vetola puolusti purkuputken rakentamista. Hänen mukaansa se on hyvä Jormajärven asukkaille ja turvaisi työpaikat.

Hän pitää vastustusta osin aitona huolena, mutta piti osaa ulkopuolelta masinoituna.

Vapaaehtoisena asiantuntijana itseään tituleeraava Jari Natunen sanoi, että purkuputki ei ole kenenkään etu.

Talvivaaran lähivesien kaloista on löytynyt elohopeaa rajojen yli, mutta Veli-Matti Hillan mukaan kaivokselta lähtevistä vesistä ei elohopeaa löydy, eikä kalojen elohopeapitoisuudet ole kasvaneet. Suomen vesissä on petokaloissa elohopeaa.

Antti Toivanen ehdotti, että purkuputkirakentaminen vedetään pois puutteellisena ja aletaan yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa etsiä parempaa ratkaisua.

Antti Lankisen mukaan Talvivaaran kaivos on mittasuhteiltaan suuri. Sen louhinta vastasi parhaimmillaan 70 prosenttia Suomen kaivosten louhinnasta.

Purkuputken kohdalla tehdään Sotkamossa lähivuosikymmenten ylivoimaisesti suurinta päätöstä.

Lankisen ihmetteli, miksi vaihtoehtoisten vesien puhdistustekniikoiden kokeilu on aina torpattu.

Lankisen mukaan kalkkisaostus ei riitä vesien puhdistamiseen. On korkea aika ruveta pilotoimaan uusia vaihtoehtoja.

Pertti Pekkalan mukaan sulfaattia saostuu prosessin aikana myös kasoihin. Hänen mukaansa vuodessa saattaa saostua 100000 tonnia sulfaattia.

Pekkalan mukaan Talvivaara on tarkkailun suhteen silmätikkuna, osin varmasti ansaittuna.

Keskustelu päättyi kello 16.14.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti