REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Purkuputken vaikutus Nuasjärveen huomattavasti odotettua suurempi

Kainuun ely-keskus
Kuormitus näkyy tällä hetkellä selkeimmin Ison Selkäsaaren ja Petäjäniemen edustalla.
Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan Terrafamen Talvivaaran kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärvellä on levinnyt odotettua laajemmalle alueelle.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) lokakuun mittaustulokset osoittivat, että syyskierto onnistui Nuasjärven ja Rehjan alueilla ja sekoitti syvänteiden veden alusvettä myöten.

Sen sijaan talvikaudella Nuasjärveen on havaittu kehittyneen selkeä kemiallinen kerrostuneisuus sulfaattipitoisuuden suhteen.

Kerrostuneisuus ulottuu enimmillään noin neljän kilometrin päähän purkuputkesta.


GTK:n tammi−helmikuun vaihteessa tekemissä mittauksissa havaittiin, että kemiallisesti kerrostuneen alueen pinta-ala on kasvanut yli 1200 hehtaarin laajuiseksi ja ulottuu noin 6–7 metrin syvyydestä pohjaan asti. Kerrostuneisuutta on siten Nuajärven pinta-alasta noin 13 prosenttia.

Sähkönjohtavuudet ovat kohonneet purkuputken lähisyvänteissä. GTK arvioi sulfaattipitoisen veden vyöhykkeen paksuuden ja pintaalan kasvavan entisestään talven aikana.

Selkäsaaren edustan välikerroksen ja alusveden sulfaattipitoisuus on 130 milligrammaa lirtassa. Petäjäniemen edustalla sulfaattia on välikerroksessa 67 milligrammaa ja alusvedessä 110 milligrammaa.

Nuasjärven keskimääräinen sulfaattikuormitus on yli kaksinkertaistunut purkuputken käyttöönoton jälkeen.

Vuonna 2015 Nuasjärven eteläosan pintaveden keskimääräinen sulfaattipitoisuus oli 7 milligrammaa litrassa. Viime vuonna se oli jo 15 milligrammaa.

Kemiallisesta kerrostuneisuudesta huolimatta syvänteissä on vielä happea.

Kuormituksen vaikutus on odotettua laaja-alaisempi ja sekoittuminen hitaampaa.

Vuoden 2016 aikana purkuputken kautta Nuasjärveen johdetun käsitellyn jäteveden sulfaattikuorma oli 13600 tonnia. Jormasjoen kautta Nuasjärveen kulkeutuu sulfaattia noin 2 000 tonnia vuodessa.

GTK:n tutkimukset osoittavat, että talvikerrostuneisuuden alettua purkuputken sulfaattikuormitus on levinnyt pohjaa myötäillen kaikkiin lähialueen syvänteisiin, mutta voimakkainta kulkeutuminen on kohti luode-itä-kaakko-sektoria kaikkina vuodenaikoina.

Pohjavirtauksista johtuen kuormitus näkyy tällä hetkellä selkeimmin Ison Selkäsaaren ja Petäjäniemen edustalla.

Veden metallipitoisuudet ovat pieniä. Myös sulfaattipitoisuudet täyttävät talousveden laatukriteerit, joten vedenlaadulla ei ole vaikutusta ranta-alueiden kaivojen veden laatuun, järviveden käyttöön pesu- tai löylyvetenä tai järven virkistyskäyttöön.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »