REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Ravvaota kunnolla

Ravvattoa = heittää rivakasti, reilusti jtkn
Taikinus = taikina
Kettuuttaa = hankalan näköistä tai vaikeaa kävelemistä
Vänkkästä = askeltaa todella hankalasti, jopa ontuen tai toispuoleisesti
Lekkasta = liikkua kepeästi, osittain jopa hypellen
Läkärä = tilkesana, jota käytetään lasten yhteydessä
Männä viikolla = edellisellä viikolla

Kainuun murteen leimallinen piirre on kuvailevien verbien käyttö. Kainuulainen ei esimerkiksi vain heitä saunassa vettä kiukaalle löylyä saadakseen vaan hän ravvaottoo löyllyö / löylyvä. Ravvaotahan kunnolla, saattaa saunoja kehottaa toista, kun haluaa kipakammat löylyt.

Ravvaottaminen käy muuallekin kuin saunaan. Sana tarkoittaa viskaamista, mutta ei millaista tahansa vaan reilun puoleisesti heittämistä.

Nykyisin kun kuivaheinää ei juuri latoihin tehdä, ei heiniinkään enää ravvaoteta suolloa. Aiemminhan karkeaa merisuolaa heitettiin ladossa oleviin heinäkerrosten väliin säilyvyyden parantamiseksi.


Myös jauhoja voi

ravvaottoo /ravvaottoa taikinukseen

eli taikinaan.

Aito kainuun murteen puhuja myös värittää puhettaan lisäilmauksilla. Hän ei esimerkiksi vain mene tai kävele vaan mennä kettuuttaa ja kävellä vänkkässöö tai lekkassoo sen mukaan, millaista liikkuminen on.

Kettuuttaminen on sikäli mielenkiintoinen verbi, ettei se voi esiintyä yksinään vaan sitä käytetään ikään kuin tilkkeenä. Mitä kettuutaminen tarkkaan ottaen tarkoittaa on vaikea määritellä, mutta sanassa on vaikeasti liikkumisen sävy. Liikkeellä on joku sellainen henkilö, jonka ei olisi luullut voivan liikkua, ehkäpä ikäihminen.

”Jos en oes ite nähnnä, en oes uskonna van siellä se vaen mennä kettuutti.”

Myös vänkkäsemisessä on selkeä hankalan liikkumisen sävy, lekkaseminen taas on erityisen kepeää askeltamista. Vänkkäseminen ja lekkaseminen toimivat yksinäänkin. ”Kyllä se sinne vänkkäsi ja tytöl läkärä lekkasi perässä.”

Usein niiden edessä on kuitenkin varsinainen tekemistä osoittava verbi. ”Voarihi tulla vänkkäsi niitylle.” ”Siellä ne pennut juosta lekkasi ranttaan.”

Mennä-verbi esiintyy usein myös muodossa männä. ”Männä porhalti poes paekalta.”

Sanalla on männä-muodossa myös aivan toinen merkitys. Jos joku sanoo, että ”männä viikollaha oli ne markkinat”, hän tarkoittaa, että markkinat olivat edellisellä viikolla.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »